1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 18.2.2025

ORPHA: 238769
ICD-10: Q93.5
ICD-11: LD44.10

Avainsanat: Del(1)(q44), Monosomy 1q44, 1q43-q44-deletion-syndrome

Lyhyesti

Kromosomin 1q43-1q44 (1q43q44)-mikrodeleetio sijaitsee kromosomin 1 pitkän käsivarren loppupäässä. Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetion oireet johtunevat suurelta osin 1q44-kromosomialueen häviämästä. Kuitenkin 1q43-alueen puuttuminen tuo joitakin pieniä eroavaisuuksia oireiden ja löydösten yleisyydessä suhteessa pelkkään 1q44-deleetioon. Kromosomin 1q44-deleetiosta on olemassa oma diagnoosikuvauksensa Harvinaiskeskus Norion sivuilla. Kromosomin 1q43q44-deleetion koko vaihtelee yksilöllisesti, kuten myös sen oirekuva. Kaikkia tässä diagnoosikuvauksessa esitettyjä oireita ja löydöksiä ei ole kaikilla, joilla on perimässään 1q43q44-mikrodeleetio. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa saatetaan havaita sikiön tavanomaista hitaampi kasvu. Syntymänjälkeinen kasvun viivästyminen on usein merkittävä ja voi johtaa lyhytkasvuisuuteen lapsen varttuessa. Lähes kaikilla (yhdeksällä kymmenestä eli 90 %) on mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys. Lapsen olemukselle ominaista voi olla myös hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka voi vaikeuttaa imemistä, syömistä, vatsan toimintaa ja liikkumisen perustaitojen omaksumista.

Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetiossa voi olla tiettyjä lieviä ulkonäön erityispiirteitä, kuten ohuet ja harvat hiukset, pyöreät kasvot, epikantus-poimut eli silmien sisänurkkaa peittävät poimut, matalalla sijaitsevat korvat, leveä nenä, jossa on matala nenän selkä, pieni leuka, hypertelorismi eli toisiaan lähellä sijaitsevat silmät ja ohut ylähuuli sekä alaspäin suuntautuneet suupielet. Lisäksi joillakin voi olla havaittavissa korvan edustalla pieni kuoppa tai kohouma. Noin puolella (50 %) todetaan pienet kädet, joissa on suipponevat sormet ja/tai vino pikkurilli.

Lapsella todetaan kehitysviive. Puhekyky vaihtelee: se voi olla rajoittunut muutamiin sanoihin, muutaman sanan lauseisiin tai lapsi ei opi lainkaan puhumaan. Myös motorinen eli liikkumisen perustaitojen, kuten ryömimään, istumaan, seisomaan ja kävelemään oppiminen voivat olla viiveisiä. Keskimäärin kävelytaito omaksutaan kahden vuoden iässä, mutta osa lapsista ei opi lainkaan kävelemään.

Aivokuvantamisessa kaikilla (100 %) havaitaan poikkeavuuksia aivokurkiaisessa. Se on hermokimppu aivoissa, joka yhdistää vasemman ja oikean isoaivopuoliskon toisiinsa. Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetiossa aivokurkiainen voi olla vajaakehittynyt, tavanomaista ohuempi tai puuttua kokonaan. Myös okkipitaalinen enkefaloseele eli takaraivonpuoleinen aivotyrä on mahdollinen.

Ainakin kahdella kolmesta (n. 65–70 %) on epilepsia. Epilepsiatyypit vaihtelevat yksilöllisesti ja osalla kuume laukaisee epilepsian. Toisinaan epilepsia voi olla vaikeasti hoidettavissa epilepsialääkkein.

Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetiossa kehitysvamman aste on keskivaikea tai vaikea.

Sisäelinten rakennepoikkeavuuksista yleisin on sydämen rakennemuutokset, joita on noin kolmanneksella (n. 30 %). Sydämen rakennemuutokset voivat olla mm. eteisen ja/tai kammioiden väliseinissä tai niin kutsuttu Fallotin tetralogia. Jälkimmäinen koostuu neljästä samanaikaisesta rakennepoikkeavuudesta: ahtaasta keuhkovaltimon tyvestä, kammioiden väliseinän aukosta, epätavallisen paksuseinäisestä aortasta ja aortan poikkeavasta sijainnista, niin kutsutusta ”ratsastavasta aortasta”.

Pojilla voi olla hypospadia eli virtsaputken kehityshäiriö, jossa virtsa-aukko sijaitsee peniksen alapuolella. Se on eräs yleisimmistä poikien sukupuolielinten rakennemuutoksista.

Osalla (15 %) todetaan kuulovika. Yhtä yleinen on myös suulakihalkio sekä kitakielekkeen eli pikkukielen halkio. Monella lapsella todetaan myös vajaakehittynyt kilpirauhanen. Tämän vuoksi kilpirauhastutkimukset olisi syytä tehdä jokaiselle, jolla on 1q43q44-mikrodeleetio.

Syy ja perinnöllisyys

Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetiossa toisesta vastinkromosomista nro 1 on hävinnyt osa perimäainesta ja toisessa kromosomissa nro 1 kaikki perimäaines eli DNA on tallella. Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetion oireet johtuvat 1q43q44 kromosomialueen puuttumisesta. Alueella sijaitsee tiettyjä geenejä, kuten AKT3, ZBTB18 ja HNRNPU, joiden häviämät yhdistyvät tiettyihin oireyhtymän piirteisiin, kuten mikrokefaliaan, kehitysvammaan ja aivokurkiaisen rakennepoikkeavuuteen. Todennäköistä on, että eri geenien deleetiot yhdessä vaikuttavat oirekuvan syntyyn enemmän kuin yksittäisten geenien häviämät.

Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymä voi periytyä vanhemmalta hänen lapselleen tai se voi olla seurausta uudesta kromosomimuutoksesta, niin kutsutusta de novo-muutoksesta (ks. myöhemmin). Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymän periytyessä lapselle, taustalla voi olla ilmiö nimeltään translokaatio. Translokaatiossa kaksi eri kromosomialuetta vaihtavat paikkaa keskenään, mistä voi seurata muutoksia kromosomimateriaalin määrään. Jos materiaalin vaihdossa ei tapahdu muutoksia perimäaineksen määrässä, puhutaan tasapainoisesta translokaatiosta ja jos kromosomimäärä vähenee/lisääntyy, puhutaan epätasapainoisesta translokaatiosta. Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetio voi siis syntyä vanhemman tasapainoisen translokaation periytyessä lapselle epätasapainoisesta muodossa. Tällöin lapsen perimästä, alueelta 1q43q44, on hävinnyt perimäainesta eli DNA:ta, josta seuraa oireyhtymän oireet. Tasapainoinen translokaatio on useimmiten sen sijaan oireeton. Tasapainoisesta ja epätasapainoisesta translokaatiosta voit lukea halutessasi lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: Kromosomitason muutokset: ” Millainen kromosomin rakennemuutos on translokaatio?”

Osalla 1q43q44-mikrodeleetio on seurausta uudesta kromosomimuutoksesta eli niin kutsutusta de novo-muutoksesta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy 1q43q44-mikrodeleetiota, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukurauhasissa tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on usein yhden prosentin (1 %) eli sadasosan luokkaa. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (ks. alta).

On mahdollista, että 1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymä on seurausta sukusolumosaiksimista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on 1q43q44-deleetio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on 1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: 70 kysymystä ja vastausta: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on maininta ainakin 230 henkilöstä, joilta on tunnistettu 1q44- tai 1q43q44-deleetio perimästään. Deleetioiden koko vaihtelee yksilöllisesti. Lisäksi 1q43q44-kromosomialue voi olla mukana muissa kromosomimuutoksissa, kuten osana translokaatiota tai inversiota eli kääntymää. Jos nämä tapaukset lasketaan mukaan, tunnistettuja kromosomimuutoksia on enemmän. Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

Kun pikkulapsella on kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti joitakin ulkonäön ja rakenteen erityispiirteitä, lapsi lähetetään yleensä diagnoosin selvittämistä varten erikoissairaanhoitoon. Kromosomin 1q43q44-deleetio-oireyhtymän diagnoosia ei pysty oireiden perusteella päättelemään, jonka vuoksi perimäntutkimukset ovat välttämättömiä. Perimäntutkimukset tehdään verinäytteestä ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä muilla perheessä tai lähisuvussa ja antaa tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi.

Kromosomin 1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen aiheuttamia yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Mahdollisten rakennepoikkeavuuksien kirurgisen hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Koska 1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymään voi osalla liittyä kilpirauhasen vajaakehitys, kilpirauhastutkimukset on syytä tehdä jokaiselle, jolla on 1q43q44-mikrodeleetio. Fysio-, puhe ja toimintaterapia ovat monelle hyödyllisiä.

Ennuste

Kromosomin 1q43q44-deleetio-oireyhtymään ei liity lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan hengenvaarallisia komplikaatioita, ja siksi eliniänodotteen ajatellaan olevan normaali.

Historia

Kromosomin 1q44-deleetio kuvattiin ensimmäisen kerran lääketieteellisessä julkaisussa vuonna 1976.

Kokemustietoa

Englannin kielistä kokemustietoa 1q43q44-mikrodeleetio-oireyhtymästä, Blogi: Life With Hattie

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookissa on ”Ainutlaatuiset”-niminen keskusteluryhmä perheille, joita harvinaiset kromosomimuutokset koskettavat.

Facebookissa ja What’s Appissa on vertaisryhmiä moniin eri diagnooseihin. Katso Vertaistukiryhmiä-sivuiltamme tiedossamme olevat suomenkieliset ryhmät. Listaa päivitetään säännöllisesti.

Aiheesta muualla

RareChromo.org, Unique: 1q4 deletions: from 1q42 and beyond

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Intellectual developmental disorder, autosomal dominant 22; MRD22, Chromosome 1q43-q44 deletion syndrome included

Khadija, B., Rjiba, K., Dimassi, S., Dahleb, W., Kammoun, M., Hannechi, H., … & Mougou-Zerelli, S. (2022). Clinical and molecular characterization of 1q43q44 deletion and corpus callosum malformations: 2 new cases and literature review. Molecular Cytogenetics, 15(1), 42. DOI: 10.1186/s13039-022-00620-2

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 17.2.2025