1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymä
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymässä kromosomista 1 puuttuu pieni alue, josta seuraa oireyhtymälle tyypilliset oireet, kuten tietyt ulkonäköpiirteet, puhevaikeudet, kehitysvamma, taipumus ylipainoon ja mahdollinen autismikirjon häiriö.
Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka 15.11.2023
ORPHA: 293948
ICD-10: Q93.5
ICD-11: LD44.11
Avainsanat: Del(1)(p21.3), Monosomia 1p21.3
Lyhyesti
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetio on erittäin harvinainen muutos perimässä. Sen selvimpinä oireina tämän hetken tiedon mukaan pidetään puhevaikeuksia ja lievästä keskivaikeaa kehitysvammaa, autismikirjon häiriötä, taipumusta ylipainoon ja lieviä poikkeavuuksia kasvonpiirteissä. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita ominaisuuksia, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu. Tiedon lisääntyessä, myös oirekuva tarkentuu.
Oireet ja löydökset
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymälle tyypillisinä kasvojenpiirteinä pidetään pitkiä korvia, syvällä kasvoissa sijaitsevia silmiä, leveää nenänpäätä ja paksua alahuulta. Nämä ulkonäköpiirteet ovat lieviä. Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetioon liittyy usein taipumus liikasyömiseen, josta voi seurata ylipainoa.
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetiossa karkeamotoriikan kehitys on usein ikätasoa vastaavaa. Puheen kehityksen viive on kuitenkin syvä. Kehitysvamman aste vaihtelee lievästä keskivaikeaan. Joskus älykkyys asettuu lähelle tavanomaista älykkyysosamäärän alarajaa.
Autisminkirjon häiriö on mahdollinen. Sitä ei kuitenkaan ilmene kaikilla.
Henkilöitä, joilla on 1p21.3-mikrodeleetio, luonnehditaan ujoiksi ja ystävällisiksi.
Syy ja perinnöllisyys
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetio tarkoittaa häviämää kromosomin 1 pienessä käsivarressa (p) alueella p21.3. Tällä alueella sijaitsee mm. dihydropyrimidiinidehydrogenaasi (DPYD)– sekä MIR137-geeni. DPYD on entsyymi, joka hajottaa pyrimidiiniemäksiä ja 5-fluorourasiiliä. Pyrimidiinit ovat rakenneosasia muun muassa DNA- ja RNA-molekyyleissä ja 5-fluorourasiiliä käytetään kemoterapeuttisena lääkeaineena tietyillä potilasryhmillä. Jotkin DYPD-geenin mutaatiot voivat johtaa oireyhtymään nimeltä dihydropyrimidiinidehydrogenaasin puutos. MIR137-geenistä valmistuu puolestaan erityinen RNA-molekyyli (miR-137), joka osallistuu monin tavoin lukuisten muiden geenien säätelyyn. DPYD– ja MIR137-geeni ovat tärkeitä aivojen kehitykselle ja toiminnalle, ja niiden deleetio eli häviämä perimästä aiheuttaa 1p21.3-mikrodeleetio -oireyhtymän oireet.
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymä on useimmiten seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä 1p21.3-deleetiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.
On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on 1p21.3-mikrodeleetio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on 1p21.3-mikrodeleetio. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.
Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.
Yleisyys
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymä on erittäin harvinainen. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa parisenkymmentä henkilöä, joilla on 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymä.
Diagnoosi ja hoito
Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon muut kehitysvammaoireyhtymät, joihin liittyy samankaltaisia oireita kuin 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymään, kuten ylipainoa ja muita tässä kuvattuja ulkonäköpiirteitä sekä mahdollinen autismikirjon häiriö. Eräs tällaisista oireyhtymistä on esimerkiksi Weaverin oireyhtymä.
Kromosomin 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymän diagnoosi asetetaan perimäntutkimuksen ja siihen yhteensopivan oirekuvan perusteella.
Kromosomimuutosta ei voi parantaa, mutta sen aiheuttamia yksilöllisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoito toteutetaan potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Syödyn ja kulutetun energian tasapainoa on hyvä seurata ylipainon välttämiseksi. Tähän saa tukea ravitsemusterapeutilta. Puhe- ja toimintaterapia ovat monelle myös avuksi.
Ennuste
Eliniän odotteesta ei ole oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi saatavilla luotettavia tietoja. Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan 1p21.3-mikrodeleetio-oireyhtymään ei liity henkeä uhkaavia komplikaatioita.
Historia
Kromosomin 1p23.1-mikrodeleetio kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2008.
Huomioitavaa
Kromosomin 1p21.3-21.2-mikroduplikaatiossa oireet ovat osin päällekkäiset 1p21.3-p21.2-mikrodeleetio-oireyhtymän kanssa. Tämän ajatellaan johtuvan alueella olevien geenien tai perimän muiden alueiden lukumääräisestä epätasapainosta. Geenituotteiden epäsuhta häiritsee aivojen kehitystä ja toimintaa.
Kokemustietoa
Kokemustietoa 1p21.3-p21.2-mikrodeleetiosta voit halutessasi lukea Tukiliiton Harvinaiset-tarinoista: Ella ensin
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.
Sarenius. S., 10.4.2023. Keski-Uusimaa. 5-vuotias tuusulalainen Ella sai niin harvinaisen diagnoosin, ettei sillä ole edes nimeä – ”On ihanaa, että sain hänet”.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
Facebookista löytyy 1p21.3 Microdeletion syndrome -ryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.
Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon
Lähteet
Orphanet: 1p21.3 microdeletion syndrome
Brečević, L., Rinčić, M., Krsnik, Ž., Sedmak, G., Hamid, A. B., Kosyakova, N., … & Borovečki, F. (2015). Association of new deletion/duplication region at chromosome 1p21 with intellectual disability, severe speech deficit and autism spectrum disorder-like behavior: an all-in approach to solving the DPYD enigma. Translational Neuroscience, 6(1), 59-86. https://doi.org/10.1515/tnsci-2015-0007
Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 15.11.2023