18q-deleetio-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 6.10.2022

ORPHA:1600
ICD-10: Q93.5
OMIM: 601808

Avainsanat: 18q-monosomia, monosomy 18q syndrome, 18q-deletion syndrome, Del(18q)syndrome

Lyhyesti

Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymä johtuu kromosomin nro 18 pitkän käsivarren, q, tietyn osan deleetiosta eli häviämästä. Deleetio voi sijaita lähellä kromosomin 18 pienen (p) ja pitkän (q) käsivarren yhtymäkohtaa eli sentromeeriä, jolloin puhutaan proksimaalisesta 18q-deleetiosta, tai deleetio voi sijaita pitkän käsivarren toisessa päässä. Tällöin kyseessä on distaalinen deleetio, jolla viitataan sentromeeristä kauempana olevaan kromosomin alueeseen (ks. kuva alla). Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymän oirekirjo riippuu siitä, missä kohtaa deleetio sijaitsee kromosomin 18q-alueella. Oirekirjo vaihtelee huomattavasti yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilla henkilöillä, joilla on 18q-deleetio-oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Kromosomin 18q-deleetion sijainti vaikuttaa oireisiin ts. onko kyseessä proksimaalinen vai distaalinen 18q-alueen häviämä. Suurimmalle osalle 18q-deleetio aiheuttaa hypotoniaa eli alhaista lihasjänteyttä, kuulo- ja näköpulmia, hitaan syntymän jälkeisen kasvun, kehitysviiveitä, oppimisvaikeuksia tai kehitysvammaisuutta. Myös epilepsia on mahdollinen. Usein kasvonpiirteissä voi olla havaittavissa pieniä poikkeavuuksia.

Lapsen fyysinen kasvu, kuten painon ja pituuden kehitys, voi olla hidasta. Pituuskasvu voi jäädä lyhyeksi. Joillakin todetaan kasvuhormonin puutos, muttei kaikilla. Myös lisäkilpirauhasen vajaatoiminta voi olla mahdollinen. Luustomuutoksia voi esiintyä mm. jaloissa, sormissa ja selkärangassa. Käyttäytymiselle tyypillistä voivat olla mm. ylivilkkaus, aggressio ja autismikirjon häiriön piirteet, jotka vaikuttavat kommunikointiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Kuva 1. Kromosomi 18. Kromosomin lyhyttä käsivartta merkitään kirjaimella p ja pitkää käsivartta kirjaimella q. Sentromeeri sekä pitkän käsivarren proksimaaliset ja distaaliset alueet on merkitty kuvaan.

Proksimaalinen 18q-deleetio (18q11.2-18q21.2)

Lapsella, jolla on proksimaalinen 18q-deleetio, on usein kehitysviiveitä. Hypotonia voi hidastaa motoristen perustaitojen oppimista, kuten istumaan, ryömimään ja kävelemään omaksumista sekä esimerkiksi esineisiin tarttumista. Myös itsenäinen syöminen voi alkaa sujua tavanomaista myöhemmin. Lisäksi puheen ja kielen oppiminen voi olla hidasta. Usein puheen ymmärtäminen on parempaa kuin itsensä ilmaiseminen puheen keinoin. On hyvä selvittää, onko viivästyneen puheen oppimisen syynä huonokuuloisuus.

Kasvonpiirteissä voi olla lieviä poikkeavia piirteitä, kuten korostunut otsa ja keskikasvojen vajaakehittyminen sekä syvällä kasvoissa sijaitsevat silmät.

Kromosomin 18q-deleetioon liittyy usein luustomuutoksia, kuten jalkaterän ja nilkan epämuodostuma, kuten kampurajalka tai matala jalkaholvi. Myös skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma on mahdollinen.

Näköongelmat ovat suhteellisen yleisiä ja niihin voivat lukeutua esimerkiksi kaihi, karsastus sekä haja-, kauko- tai likitaittoisuus. Korvatulehdukset ovat yleisempiä kuin muilla lapsilla. Toistuvat korvatulehdukset voivat johtaa kuulon heikkenemiseen.

Proksimaaliseen 18q-deleetioon voi liittyä puutteita kognitiivisissa eli tiedonkäsittelyyn liittyvissä taidoissa sekä oppimisvaikeuksia. Mahdollisen kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä vaikeaan. Epilepsiaa on lähes puolella henkilöistä, joilla on proksimaalinen 18q-deleetio. Epilepsian esiintyvyyden puhkeamisikä ja kesto vaihtelevat.

Aivokuvantamisessa voidaan joskus löytää rakennepoikkeavuuksia, kuten tavanomaista ohuempi aivokurkiainen tai laajentuneet aivokammiot. Joillakin aivolöydöksenä on laajentunut perivaskulaari- eli Virchow-Robinin tila, joka tarkoittaa suurentunutta aluetta joidenkin aivoverisuonten ympärillä. Aivomuutosten ja oireiden välinen yhteys ei ole aina selvä.

Proksimaalisessa 18q-deleetiossa ei yleensä todeta sydämen, virtsa- ja/tai sukupuolielinten rakennepoikkeavuuksia. Lisäksi kasvuhormonin vajaatoiminta on harvinaista, toisin kuin distaalisessa 18q-deleetiossa.

Distaalinen 18q-deleetio (18q12)

Distaaliseen kromosomin 18q-deleetion oirekuvaan vaikuttavat geenit, jotka puuttuvat henkilön perimästä. Tunnetuimmat näistä geeneistä ovat esimerkiksi TCF4 (18q21.2) ja TSHZ1 (18q22.3). Noin 80 %:lla TSHZ1-geenin deleetio aiheuttaa korvakäytävän surkastuman tai ahtauman, joka on eräs ditaalisen 18q-deleetion tyypillisimmistä piirteistä. Tämän geenin deleetio on liitetty myös suulakihalkioon ja jalkaterän epämuodostumaan (Congenital vertical talus). TCF4-geenin muutos on osallisena myös Pitt-Hopkinsin kehitysvammaoireyhtymässä. Näin ollen henkilöllä, jolla 18q-deleetio käsittää TCF4-geenin, voi ilmetä distaalisen 18q-deleetion oireiden lisäksi myös  Pitt-Hopkinsin oireyhtymälle tyypillisiä oireita. Kaikkiin distaaliseen 18q-deleetioon oireisiin ei ole löydetty oireita selittävää geeniä tai 18q-alueen häviämää.

Distaalisessa 18q-deleetiossa kehitysviiveiden ja kehitysvammaisuuden taso voivat vaihdella lievästä vaikeaan. Myös epilepsia voi olla mahdollinen, ja sen puhkeamisikä ja kesto voivat vaihdella huomattavasti henkilöstä toiseen. Joillakin voi esiintyä psykiatrisia oireita, kuten masennusta ja levottomuutta ja autismikirjon häiriötä. Yleensä nämä oireet ilmenevät nuoruudessa.

Joillakin voi olla mikrokefalia eli tavanomaista pienempi pään ympärys. Aivojen rakennekuvassa nähdään valkean aineen häiriö: valkea aine kehittyy hitaasti, eikä se välttämättä saavuta aikuisilla tavanomaisesti havaittua tasoa. Aivoissa valkea aine osallistuu hermoimpulssien välittämiseen.

Näköhäiriöt ovat suhteellisen yleisiä. Esimerkiksi noin 40 %:lla esiintyy nystagmusta eli silmävärvettä. Myös karsastus ja muutokset näköhermon toiminnassa voivat olla mahdollisia.

Synnynnäiset sydämen ja munuaisten rakennepoikkeavuudet ovat myös mahdollisia, ja niitä esiintyy noin 25 %:lla eli yhdellä neljästä, jolla on distaalinen 18q-deleetio. Jos distaalinen 18q-deleetio käsittää kromosomialueen 18q22.3-18q23, noin 90 %:lla todetaan kasvuhormonin puutetta.

Puolustusjärjestelmän muutokset liittyvät usein distaaliseen 18q-deleetioon. Allergia, atooppinen ihottuma sekä immunoglubuliini-A:n (IgA:n) vähyys voivat olla tuolloin osa oirekuvaa. IgA-luokan vasta-aineiden puutokset voivat lisätä infektiotaipumusta esimerkiksi korvatulehduksiin.

Syy ja perinnöllisyys

Koko kromosomi 18 käsittää noin 200-500 tunnettua geeniä. Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymässa osa kromosomin pitkän käsivarren geeneistä puuttuu, mikä aiheuttaa erilaisia oireita. Kromosomimuutoksen syntyyn ei voi vaikuttaa, eikä se ole kenenkään syytä.

Suurin osa 18q-deleetioista ovat niin kutsutun de novo-mutaation seurausta, joka on syntynyt sattumalta hedelmöitykseen osallistuneeseen siittiöön tai munasoluun. Tällainen mutaatio on aina uusi perheessä tai suvussa, eikä se siis ole periytynyt lapsille hänen vanhemmiltaan. De novo-mutaation toistumistodennäköisyys on perheessä noin prosentin (1 %) luokkaa.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia 18q-deleetion suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on 18q-deleetio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on 18q-deleetio. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymä voi myös periytyä. Joskus vanhempi voi olla oireeton balansoituneen eli tasapainoisen translokaation kantaja ja olla tietämätön perimässään olevasta kromosomimuutoksesta. Tasapainoinen kromosomitranslokaatio voi periytyä jälkeläiselle epätasapainoisessa muodossa, jolloin se voi aiheuttaa 18q-deleetion. Lisää translokaatiosta voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta ”70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä”: Kromosomitason mutaatiot. Silloin kun vanhemmalla on tasapainoinen translokaatio perimässään, perheen todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on 18q-deleetio, on kohonnut.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu yksi lapsi 55 000 vastasyntynyttä kohden (1: 55 000). Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa ainakin 80 henkilöä, joilla kromosomin 18q-deleetio on todettu. Näyttäisi siltä, että 18q-deleetio on jostakin syystä hieman yleisempi naisilla kuin miehillä. Proksimaalinen 18q-deleetio on harvinaisempi kuin kromosomin distaalinen 18q-deleetio.

Diagnoosi ja hoito

Joissakin tapauksissa kromosomipoikkeavuutta saatetaan epäillä jo ennen lapsen syntymää. Sikiöaikaisten kromosomitutkimustuloksen perusteella oirekirjoa tai oireiden laatua (lievä-vaikea) ei pystytä ennustamaan. Toisin sanoen aika näyttää millaiseksi lapsi kehittyy, ja mitkä ovat hänen erityispiirteensä ja vahvuutensa.

Vastasyntyneen olemus ja piirteet, tai myöhemmin ilmenevät kehitysviiveet voivat herättää epäilyn lapsen perimässä olevasta muutoksesta. Diagnoosi varmistuu kromosomitutkimuksen avulla, jossa saadaan selville myös tarkka kromosomialueen häviämä.

Hoito on jokaisen potilaan oireiden mukaista ja vaatii usein monien lääketieteen erikoisalojen osaamista. Näön ja kuulon tarkastukset ovat tärkeitä. Esimerkiksi toistuvien korvatulehdusten hyvä hoito voi estää pysyvien kuulovaurioiden synnyn. Osa hyötyy kuulolaitteista. Jalkojen rakennepoikkeavuudet voivat tarvita tukijalkineita tai kirurgiaa ennen kuin kävelyn opettelu onnistuu. Suulakihalkioiden hoito on oireiden mukaista ja voi myös vaatia kirurgiaa. Mahdollisten sydämen ja munuaisten rakennemuutosten olemassaolo on hyvä selvittää esimerkiksi täysin kivuttoman ultraäänitutkimuksen avulla, etenkin distaalisen 18q-deleetion yhteydessä. Distaalisessa 18q-deleetiossa mahdollisesti esiintyvää kasvuhormonin puutosta voidaan usein hoitaa kasvuhormonihoidon avulla. Kilpirauhasen toimintaa on hyvä seurata, koska 18q-deleetioon voi liittyä kilpirauhasen vajaatoiminta. Käyttäytymishäiriöitä voidaan lievittää selkeillä arkirutiineilla, kannustavalla kommunikaatiolla, terapioilla ja myös lääkityksellä. Etenkin nuorilla psykiatristen oireiden ilmenemistä tulee seurata. Puhe-, toiminta ja fysioterapian tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Ennuste

Eliniänodote vaihtelee oirekuvan mukaan.

Historia

Kromosomin 18q-deleetiosta on julkaisuja vuodesta 1964 alkaen. Proksimaalinen 18q-deleetio kuvattiin ensikerran vuonna 1974.

Kokemustietoa

Kokemustietoa 18q-deleetio-oireyhtymästä löydät Tukiliiton tarinat-osiosta Oskun oma motivaatio ohjaa häntä elämässä eteenpäin.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Kansainvälinen yhdistys: The Chromosome 18 Registry & Research Society

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Facebookista löytyy hakusanalla ”18q-deletion” myös englanninkieliset keskusteluryhmät läheisille, joita 18q-deleetio koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: 18q-deletionssyndromet
Rarechromo.org: 18q deletions: from 18q21 and beyond
MedlinePlus: Distal 18q deletion syndrome
MedlinePlus: Proximal 18q deletion syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Chromosome 18q-syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Distal chromosome 18q deletion syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Proximal chromosome 18q deletion syndrome

Lähteet

Orphanet: Monosomy 18q

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Chromosomie 18q deletion syndrome

Kuvaviite

Wikimedia Commons; NCBI Map viewer.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 19.2.2021.