18-rengaskromosomi-oireyhtymä

Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto, 27.2.2015, päivitetty 12.9.2023 perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen

ORPHA:1442
ICD-10: Q93.2

Avainsanat: Ring 18 syndrome

Lyhyesti

Ihmisellä on normaalisti 23 paria kromosomeja, joista toinen tulee äidiltä ja toinen isältä. Silloin kun toinen 18-kromosomi on muuttunut renkaan muotoiseksi puhutaan 18-rengaskromosomi-oireyhtymästä. Tavallisesti rengaskromosomiin liittyy häviämä eli deleetio 18-kromosomin molemmista päistä. Oirekuva on vaihteleva, mutta tavallisia oireita ovat lievä tai keskivaikea kehitysvamma, lyhytkasvuisuus, pienipäisyys, korvakäytävän ahtaus ja kuulovamma. Kromosomipalojen katkoskohdat voidaan nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä tarkkaan selvittää, mutta johtopäätösten teko oirekuvan vaikeusasteen suhteen on haasteellista.

Oirekuvaus

18-rengaskromosomin muodostuessa on yleensä hävinnyt pala sekä kromosomin lyhyen (p) että pitkän (q) haaran päästä. Jäljelle jääneen kromosomin päät ovat kiinnittyneet yhteen muodostaen kromosomirenkaan (kuva 1.)Hävinneet palat eivät ole eri yksilöillä täsmälleen saman kokoisia, mistä johtuen rengaskromosomioireyhtymien oirekuva jonkin verran vaihtelee. Useimmiten aiheutuu oireita, jotka muistuttavat 18q-deleetio-oireyhtymää, jollainen syntyy 18-kromosomin pitkän haaran kärjen häviämän seurauksena.  Joillekin 18-rengaskromosomi aiheuttaa 18p-deleetio-oireyhtymän oireita, joita syntyy 18-kromosomin lyhyen haaran kärjen häviämän seurauksena. Joillekin taasen 18-rengaskromosomi aiheuttaa piirteitä molemmista edellä mainituista deleetio-oireyhtymistä. Osalla potilaista  18-rengaskromosomi esiintyy vain osassa soluja, eli mosaiikkimuotoisena. Tällöin oirekuva tyypillisesti on lievempi kuin niillä, joilla muutos on kaikissa soluissa.

Kehitysviive, kehitysvamma

18-rengaskromosomi aiheuttaa tavallisesti kehitysvammaisuutta, jonka vaikeusaste on yleensä lievä tai keskivaikea. Kehityksen virstanpylväiden saavuttamisiät vaihtelevat eri henkilöillä. Useimmat oppivat istumaan 7 – 18 kk:n iässä. Kävelemään oppimisen ikä vaihtelee, yleensä se on 1,5 – 5 ikävuoden välillä. Useimmat kuitenkin oppivat kävelemään itsenäisesti. Lihasvelttous hidastaa motoristen taitojen kehittymistä. Lähes kaikilla on oppimisen ongelmia, mutta useimmat oppivat kuitenkin puhumaan.

Kasvu ja kehitys

Yleensä syntymäpaino on normaalirajoissa. Lyhytkasvuisuus on tavallista. Ilman kasvuhormonihoitoa aikuispituus on tyypillisesti n. 150 cm. Joskus lyhytkasvuisuuden syyksi todetaan kasvuhormonin puute. Pienipäisyys (mikrokefalia) on tavallista.

Rakenteelliset poikkeavuudet

Synnynnäinen sydänvika todetaan 30-40 %:lla. Yleensä sydänvika on kuitenkin lievä, kuten pieni väliseinäaukko, eikä vaadi leikkausta. Joskus 18-rengaskromosomiin voi liittyä aivojen rakenteellisia poikkeavuuksia. Joillakin lapsilla voi olla aivo-selkäydinnestekierron häiriö (vesipää, hydrokefalia), mikä vaatii korjausleikkauksen. Joskus oireyhtymään liittyy synnynnäinen aivojen keskiviivarakenteen poikkeavuus (holoprosenkefalia).

Oireyhtymään liittyy suhteellisen harvoin muiden elinten rakennepoikkeavuuksia. Joillakin on suulakihalkio tai huuli±suulakihalkio tai kampurajalka, keinutuolijalka tai muu jalan asentovirhe. Selkärangan ryhtivirhe, kuten selän sivusuuntainen käyryys (skolioosi) tai taaksepäin suuntatuva liiallinen käyryys (kyfoosi), on tavallista yleisempää. Ryhtivirhe voi johtua oireyhtymään liittyvästä lihas­velttoudesta (hypotonia), mutta röntgenkuvauksessa on hyvä sulkea pois mahdollinen nikamien kehityshäiriö. Pojilla voi olla laskeutumattomat kivekset tai hypospadia, eli virtsaputken pään poikkeava sijainti siittimen alapuolella. Joskus todetaan munuaisten rakenteellinen poikkeavuus. Karsastus ja taittoviat ovat varsin yleisiä oireita. Tavallinen oire on korvakäytävän ahtaus tai umpeuma, josta seuraa kuulovamma.

Ulkonäköpiirteet

Lapsilla, joilla on 18-rengaskromosomi on joitakin samankaltaisuuksia ulkonäköpiirteissä. Tyypillisiä piirteitä ovat silmän sisänurkan peittävä ihopoimu (epikantuspoimu) ja silmien sijainti etäällä toisistaan (hypertelorismi) sekä pienehkö leuka. Synnynnäinen riippuluomi (ptoosi) on tavallinen, jos 18-rengaskromosomiin liittyy lyhyen haaran pään häviämä (18p-deleetio). Korvalehdet saattavat olla hieman poikkeavat ja sijaita tavallista alempana.

Muita piirteitä

Syömisongelmia voi esiintyä varhaisvaiheissa. Ne voivat johtua alentuneesta lihasjänteydestä, korkeasta suulaesta, suulakihalkiosta tai ruokatorven refluksista, eli mahahapon joutumisesta ruokatorveen. Ruokatorvirefluksi onkin tavallinen oire. Myös ummetusta voi esiintyä. Ravitsemuksen turvaamiseksi voidaan tarvita ns. PEG-ruokintaletku, joka johtaa ravintoa ihon läpi suoraan mahalaukkuun. Nivustyriä voi esiintyä ja nivelet ovat yleensä tavallista liikkuvammat.

Joillakin on immunoglobuliini A:n osittainen tai täydellinen puutos. Tällöin esiintyy tavallista suurempaa infektioherkkyyttä, esimerkiksi välikorvan tulehduksille. Joillekin lapsille voi kehittyä lapsuusiän astma. Jos 18-rengaskromosomi on aiheuttanut 18-kromosomin pitkän pään häviämän (18q-deleetion), saattaa lapsella olla hieman suurentunut riski lastenreumalle (juveniili reumatoidi artriitti) tai muihin ns. autoimmuunisairauksiin. Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi esiintyä ja ilmaantua missä iässä tahansa. Murrosiän kehitys on yleensä normaali.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Tavallisimmin 18-rengaskromosomi syntyy, kun kromosomin toisen pään tai molempien päiden häviämän eli deleetion seurauksena kromosomi sulkeutuu renkaaksi. Kromosomin pään häviämä tekee kromosomin päästä ”tahmean”, mikä altistaa rengaskromosomin syntymiselle (kuva). 

18-rengaskromosomi-oireyhtymä syntyy lähes aina sattumalta uutena muutoksena jommassa kummassa niistä sukusoluista, joista asianomainen henkilö on saanut alkunsa. Syytä siihen miksi näin tapahtuu ei tiedetä. Valtaosa on sukunsa ainoita tapauksia. Joskus 18-rengaskromosomi on periytynyt vanhemmalta, jolla on sama oireyhtymä.

Varsin usein 18-rengaskromosomi esiintyy vain osassa soluja ns. mosaiikkimuotoisesti. Tällöin 18-rengaskromosomi on syntynyt vasta hedelmöityksen jälkeen ensimmäisten solujakautumisten yhteydessä joihinkin soluihin ja niiden jälkeläissoluihin.

18-rengaskromosomi-oireyhtymä on hyvin harvinainen. Sen yleisyyden arvioidaan olevan vähemmän kuin 1 miljoonasta vastasyntyneestä.

Diagnoosi ja hoito

18-rengaskromosomi-oireyhtymä voidaan todeta kromosomitutkimuksella, jollainen tehdään yleensä verinäytteestä. Tarkempaa kromosomitutkimusta, molekyylikaryotyypitystä, voidaan käyttää selvittämään 18-kromosomin päissä olevan hävinneen palan  kokoa tarkemmin.

Hoito

18-rengaskromosomi-oireyhtymän hoito on oireenmukaista. Moniammatillinen työryhmä tekee hoito- kuntoutus- ja seurantaratkaisut yksilöllisesti. Esimerkiksi ruokatorvirefluksin oireita voivat helpottaa pienet ruoka-annokset, hidas syöminen ja sängyn tyynypäädyn nostaminen muuta sänkyä korkeammalle. Fysioterapialla voidaan tukea liikunnallista kehitystä. Kasvuhormonihoitoa voidaan harkita pituuden lisäämiseksi. Puheterapiassa voidaan korjata äännevirheitä.

Perinnöllisyys

Vaikka 18-rengaskromosomin syynä ei ole perinnöllisyys, monet perheet mielellään keskustelevat tilanteesta perinnöllisyyslääkärin kanssa ymmärtääkseen paremmin, mistä on kysymys. Aikuinen, jolla on 18-rengaskromosomioireyhtymä, voi siirtää 18-rengaskromosomin lapselleen korkeintaan 50 %:n todennäköisyydellä.

Kun perheeseen on syntynyt kromosomistoltaan poikkeava lapsi,  voidaan vanhempien niin halutessa tutkia sikiön kromosomit tulevan raskauden aikana istukka- tai lapsivesitutkimuksella.

Ennuste

Valtaosalla on oppimisvaikeuksia ja he tarvitsevat tukitoimenpiteitä oppimisvaikeuksien vuoksi. Asianmukaisella kuntoutuksella ja kehitystä tukevilla opetusratkaisuilla voidaan vaikuttaa paljon lapsen kehitykseen.

Jos vakavaa holoprosenkefaliaa ei ole, eliniän ennuste on samansuuntainen kuin keskivertoväestössä.

Historiaa

Ensimmäinen tapausselostus 18-rengaskromosomiin liittyvästä oirekuvasta julkaistiin vuonna 1964.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

 

Lähteet

Unique: Ring 18

Carter E, Heard P, Hasi M, Soileau B, Sebold C, Hale DE, Cody JD. Ring 18 molecular assessment and clinical consequences. Am J Med Genet A. 2015 Jan;167A(1):54-63.