16p13.11-mikrodeleetio-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.11.2024

ORPHA: 261236
ICD-10: Q93.5
ICD-11: LD44.G1

Avainsanat: 16p13.11 microdeletion syndrome, Del(16)(p13.11), Monosomy 16p13.11, 16p13.11 recurrent microdeletion (neurocognitive disorder susceptibility locus)

Lyhyesti

16p13.11-mikrodeeletio-oireyhtymä on hiljattain kuvattu harvinainen kromosomimuutos. Sen oireita ovat kehitysviive, tavanomaista pienempi päänympärys, epilepsia, lyhytkasvuisuus, kasvonpiirteiden poikkeavuudet sekä jotkin käyttäytymisen pulmat. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on 16p13.11-mikrodeeletio-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Raskauden aikaisissa ultraäänitutkimuksissa voi olla näkyvissä jotakin rakenteellista sikiöpoikkeavuutta. Toisinaan vastasyntyneellä havaitaan yhdyssormisuus, vaikeutta suoristaa sormia tai keinutuolijalka, jossa jalkapohja on epätavanomaisesti kupera. Useimmiten syntymäpaino on tavanomainen.

Osalla vastasyntyneistä todetaan hypotonia eli heidän lihasjänteytensä on tavanomaista heikompi. Tämä voi johtaa syömisvaikeuksiin, kuten hankaluuteen imeä ja niellä. Hypotonia voi myös aiheuttaa refluksia eli ruokasulan nousemista mahasta takaisin ruokatorveen tai suuhun, ummetusta ja/tai vaikeutta oppia karkea- ja hienomotorisia taitoja.

Lapsen kasvonpiirteille on usein ominaista mm. alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot, lyhyt nenä, alhaalla sijaitsevat korvat, leveä suu sekä ohut ylähuuli. Joillakin lapsilla on suulakihalkio.

Pituuskasvu voi olla tavanomaista heikompaa. Lyhytkasvuisuus on mahdollista.

Kaikilla ilmenee kehitysviive. Lapsi oppii tavanomaista myöhemmin istumaan, ryömimään ja kävelemään. Lisäksi hänellä voi olla liikkeiden koordinointivaikeuksia. Kehitysviive ilmenee myös puheessa. Sanojen käyttö on heikkoa, eivätkä kaikki opi puhumaan. Pienellä osalla voi ilmetä kaikupuhetta, jolle ominaista on kuullun puheen tarkoitukseton toistaminen.

Osalla on oppimisvaikeuksia, muttei kaikilla. Oppimisvaukeuksissa tuen määrä vaihtelee suuresta vähäisempään tuen tarpeeseen. Joillakin 16p13.11-mikrodeleetio aiheuttaa kehitysvamman.

Kromosomin 16p13.11-mikrodeleetioon liittyy usein epilepsia. Tämä kromosomimuutos todetaan noin 0,6 %:lla kaikista heistä, joilla todetaan epilepsia, ja siksi 16p13.11-mikrodeleetion ajatellaan olevan yleisin epilepsian geneettisistä syistä. Kromosomin 16p13.11-mikrodeleetiossa epilepsian tyyppi ja oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Useimmilla epilepsia on hyvin hallinnassa epilepsialääkityksellä.

Aivojen rakennepoikkeavuudet ovat mahdollisia. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja mm. poikkeavasta aivokurkiaisesta. Se on hermosyykimppu, joka yhdistää vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa toisiinsa.

Vanhemmat, joiden lapsilla on 16p13.11-mikrodeleetio, luonnehtivat lapsiaan iloisiksi, ystävällisiksi ja sosiaalisiksi. Toisaalta he kertovat, että lapset saattavat herkästi turhautua esimerkiksi kommunikaatiovaikeuksiensa vuoksi.

Autismikirjon häiriö on yleinen 16p13.11-mikrodeleetiossa. Sille ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköisyys levottomuuteen, jäykkään ja toistavaan käyttäytymiseen sekä rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja myös varhaisessa vaiheessa ilmenevän skitsofrenian mahdollisuudesta, itseään vahingoittavasta käyttäytymisestä, aistitiedon käsittelypulmista, psykoottisesta masennuksesta ja psykoosista. Kirjallisuuden perusteella on vaikea arvioida, kuinka yleisiä nämä oireet ovat 16p13.11-mikrodeleetiossa ja siksi lisätutkimukset ovat tarpeellisia.

Joskus 16p13.11-mikrodeleetio aiheuttaa sydämen rakennepoikkeavuuksia. Osalla nämä korjaantuvat lapsen kasvun myötä ilman hoitoa. Sukupuolielinten poikkeavuudet ovat harvinaisia ja pojilla ne voivat käsittää mm. laskeutumattomat kivekset. Myös muut rakennepoikkeavuudet, esimerkiksi virtsateissä, ovat mahdollisia.

Osalla on näköhäiriöitä, kuten karsastus, nystagmus eli silmävärve, hajataittoisuus, varhaislapsuuden kaihi, kortikaalinen eli aivoperäinen näkövamma tai amblyopia eli ”laiska silmä”, joka on silmien toiminnallinen heikkonäköisyys. Se kehittyy useimmiten varhaislapsuuden karsastuksesta tai silmien eritaittoisuudesta. Hoitamattomana amblyopia johtaa huonommin käytetyn silmän näöntarkkuuden alentumiseen tai näkökyvyn menetykseen.

Kuulovaikeudet ovat mahdollisia ja voivat johtua konduktiivisesta kuulovammasta, jossa ääniaallon eteneminen sisäkorvaan on estynyt. Tämä voi olla seurausta esimerkiksi liimakorvasta. Myös synnynnäiset kuulovammat ovat mahdollisia.

Syy ja perinnöllisyys

Kromosomin 16p13.11-mikrodeeletion oireet johtuvat alueella olevan perimäaineksen eli DNA:n häviämästä. Alueen geenit ovat tärkeitä aivojen kehitykselle ja toiminnalle. Mikrodeleetion koko voi vaihdella yksilöllisesti. Useimmin se on 0.8 – 3.3 Mb (megaemästä) eli 800 000 – 3 300 000 emästä DNA:ssa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa 16p13.11-kromosomialue on jaoteltu kolmeen eri alueeseen (I-III), joista nykytiedon valossa alueen II mikrodeleetiot ovat kaikkein yleisimmät henkilöillä, joilla 16p13.11-mikrodeleetio on todettu.

Kromosomin 16p13.11-kromosomialueella sijaitsee aivojen kehitykselle tärkeitä geenejä. Etenkin NDE1 (nudE nuclear distribution gene E homolog 1)- ja NTAN1 (N-terminal asparagine amidase)-geenien puuttuminen on yhdistetty oireyhtymässä ilmeneviin oireisiin. NDE1-geeni sijaitsee 16p13.11-kromosomialueella II ja NTAN1-geeni alueella I. Yleisesti ajatellaan, että 16p13.11-mikrodeleetion oireet johtuvat yhden tai useamman alueella olevan geenin haploinsuffisienssista. Sillä tarkoitetaan, että geenistä tarvitaan sekä isältä että äidiltä perityt vastineet, jotta kehitys sujuisi tavanomaisesti. Etenkin NDE1-geenin haploinsuffisienssi on osoitettu tärkeäksi epilepsian geneettiseksi riskitekijäksi.

Kromosomin 16p13.11-mikrodeeletio periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa, että 16p13.11-mikrodeeletio jommassakummassa kromosomissa 16 on riittävä aiheuttamaan mahdollisia oireita. Henkilöllä, jolla on perimässään 16p13.11-mikrodeeletio, on 50 %:n mahdollisuus saada lapsi, jolla on tämä sama kromosomimuutos. Tämä periytymistodennäköisyys on sama raskaudesta toiseen. Kromosomin 16p13.11-mikrodeleetion penetranssi eli oireiden ilmenemistodennäköisyys voi kuitenkin vaihdella, eikä näin ollen ole aina 100 %. Toisin sanoen vaikka 16p13.11-mikrodeleetio olisikin perimässä, oireita voi olla vähän tai ei lainkaan. Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa 16p13.11-mikrodeeletio on periytynyt, vanhempi on usein ollut oireeton tai vähäoireinen, eikä näin ollen edes välttämättä ole ollut tietoinen perimässään olevasta kromosomimuutoksesta. Lapsen oirekuva voi kuitenkin olla erilainen kuin hänen vanhemmallaan.

Kromosomin 16p13.11-mikrodeeletio johtuu useimmiten kromosomissa tapahtuneesta uudesta muutoksesta, niin kutsutusta de novo-geenivariantista. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy kromosomin 16p13.11-mikrodeeletiota, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-variantin syntyyn ei voi vaikuttaa, eikä se johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutoksen toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa. Tämä johtuu mahdollisesta sukusolumosaikismista.

Sukusolumosaiksimissa osassa vanhemman sukusoluja on 16p13.11-mikrodeeletio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on 16p13.11-mikrodeeletio. Tällöin oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan usein noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: 70 kysymystä ja vastausta: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Kromosomin 16p13.11-mikrodeleetio on vasta hiljattain kuvattu kromosomimuutos. Sen yleisyydeksi on arvioita alle yksi lapsi miljoonaa vastasyntynyttä kohden (<1: 1 000 000). Toisaalta on arvioita, että sen yleisyys olisi 1: 14 000 tai jopa 1: 2300. Vuoteen 2024 mennessä hiukan alle sadalla henkilöllä on todettu 16p13.11-mikrodeleetio. Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

Kun lapsella on kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti joitakin ulkonäön ja rakenteen erityispiirteitä, lähetetään lapsi yleensä diagnoosin selvittämistä varten erikoissairaanhoitoon. Koska 16p13.11-mikrodeleetion oirekirjo on laaja, oireyhtymän diagnoosi pystytään varmuudella vahvistamaan tai poissulkemaan vain perimäntutkimuksen avulla. Perimäntutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä muilla perheessä tai lähisuvussa ja antaa tärkeää tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi.

Kromosomin 16p13.11-mikrodeleetiota ei voida parantaa, mutta sen mahdollisesti aiheuttamia oireita voidaan hoitaa. Hoito perustuu yksilöllisiin oireisiin. Fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä muut oppimista tukevat toimet räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää henkilön toimintakykyä. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Perheen huomioiminen ja tuki on tärkeää.

Ennuste

Kromosomin 16p13.11-mikrodeleetioon ei lääketieteellisen kirjallisuuden perusteella liity henkeä uhkaavia komplikaatioita. Osalla kromosomimuutos ei aiheuta oireita.

Historia

Kromosomin 16p13.11-mikrodeleetio tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”16p13.11 deletion” oma englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon

Aiheesta muualla

Simons SearchLight: 16p13.11 deletion
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): 16p13.11 microdeletion syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): 16p13.11 Microdeletion Syndrome

Lähteet

Orphanet: 16p13.11 microdeletion syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 26.11.2024