Yhteistä hyvää

Syksy tarkoittaa usein uusia alkuja: uusi kalenteri, uusi lukuvuosi tai uusi harrastus. Lomalla levännyt mieli etsii uusia kokemuksia ja merkityksiä arkeen. Syksyisin moni löytää myös uusien vapaaehtoistehtävien äärelle.

Vapaaehtoistyö eli vapaaehtoistoiminta onkin hurjan suosittua, sillä miltei puolet yli 15-vuotiaista suomalaisista on ollut tänä vuonna mukana vapaaehtoistoiminnassa.* Vaikka maailmanlaajuinen pandemia on haastanut yksilöitä ja yhteiskuntaamme aivan ennennäkemättömällä tavalla, ei tehdyn vapaaehtoistyön määrä ole merkittävästi vähentynyt.

Monia vapaaehtoistehtäviä on muokattu sopimaan paremmin poikkeusoloihin ja on syntynyt täysin uusia vapaaehtoisuuden muotoja. Kriisien aikana korostuu ihmisten halu olla avuksi ja tehdä jotain yhteisen hyvän eteen. Ja juuri näistä inhimillisistä tarpeista vapaaehtoistoiminnassa on pohjimmiltaan kyse.

Tuetussa vapaaehtoistoiminnassa voi näyttää taitonsa

Vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten tehtävien kirjo Suomessa on valtava. Monen tyyppisistä tehtävistä ja organisaatiosta huolimatta vapaaehtoistyöntekijöiden moninaisuudessa on vielä parannettavaa. Edelleen esimerkiksi vain harva kehitysvammainen ihminen toimii itse vapaaehtoisena. Voisiko olla, että halumme auttaa ja suojella ulottuu joskus liian tiukasti myös ihmisiin, jotka voisivat avun kohteen sijaan toimia itse tekijöinä? Muutetaan tämä yhdessä!

Parhaillaan tuettu eli saavutettavampi vapaaehtoistoiminta on nousussa vapaaehtoiskentällä. Järjestöillä on iso rooli toimintojen organisoinnissa ja sitä kautta hieno mahdollisuus olla muuttamassa vapaaehtoiskenttää inklusiivisemmaksi. On jo aika nähdä, että jokaisella on kykyjä, taitoja ja annettavaa! Tietenkään kaikki vapaaehtoistehtävät eivät sovi kaikille – mutta jokaiselle löytyy varmasti jokin sopiva tehtävä. Ja juuri siksi jokainen meistä ansaitsee tilaisuuden kokeilla, kehittää omaa osaamistaan ja olla mukana tekemässä sitä yhteistä hyvää. Vapaaehtoisena karttuneet taidot ja kohtaamiset kantavat taatusti elämän monenlaisissa vaiheissa, kuten vaikka työelämässä tai opinnoissa.

Tukiliitto on organisoinut ja kehittänyt saavutettavaa vapaaehtoistoimintaa jo 14 vuoden ajan kaveritoiminnassa. Vapaaehtoisilta kaveripareiltamme kerätyn palautteen mukaan vapaaehtoisuus koetaan antoisaksi ja merkitykselliseksi. Uuden oppiminen, hyvän mielen tuottaminen toiselle ja omat oivallukset liittyen ennakkoluuloihin ovat asioita, joista vapaaehtoisemme iloitsevat. Kaveriparien kertomasta nousee esiin myös, että yksinäisyys on vähentynyt. Mielenkiintoinen huomio on, että kehitysvammaisten ja kehitysvammattomien vapaaehtoisten kokemusten välillä ei ole merkittäviä eroja – vapaaehtoisuus antaa ja siitä oppii aina jotain.

Anna vapaaehtoisuudelle mahdollisuus

”On tuntunut tärkeältä, että toista voi piristää soittamalla ja juttelemalla tällaisena aikana.  Ei se vie paljoa aikaa, kun soittaa ja rupattelee, siinä itsekin ihan piristyy. Se on itsellekin antoisaa, kun kaverini on sellainen ilopilleri!”  Vapaaehtoinen  

Nappaa tästä korvan taakse ajatus ja anna vapaaehtoisuudelle mahdollisuus! Millaista vapaaehtoistoimintaa sinä voisit kokeilla? Mikä tehtävä voisi kiinnostaa läheistäsi tai asiakastasi? Millaisia saavutettavia vapaaehtoistehtäviä teidän toiminnastanne löytyisi? Missä voisi päästä loistamaan?

Jos haluat kuulla lisää tai kaipaat konsultaatiota saavutettavan vapaaehtoistoiminnan toteuttamisesta, ota rohkeasti yhteyttä Tukiliiton kaveritoimintaan.

Voisiko olla, että halumme auttaa ja suojella ulottuu joskus liian tiukasti myös ihmisiin, jotka voisivat avun kohteen sijaan toimia itse tekijöinä? Muutetaan tämä yhdessä! #vapaaehtoistoiminta

Kirjoittajat organisoivat Kehitysvammaisten Tukiliitossa yhdenvertaista kaveritoimintaa.

*Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa -tutkimusraportti. Julkaisun (pdf) löydät Kansalaisareenan sivuilta.