Venäjän sota Ukrainassa, blogisarjan osa 3/3: Miten Suomi voi auttaa?

Puolalaiset, samoin kuin liettualaiset, latvialaiset ja virolaiset ovat lähteneet laajoin joukoin auttamaan Ukrainan pakolaisia. Tuntuu siltä, kuin koko kansalaisyhteiskunta olisi liikkeellä ja auttamassa. Solidaarisuuden tunne on vahva ja solidaarisuus näkyy myös kaupunkikuvassa. Ukrainan lippuja on Puolassa rakennusten seinillä ja valopylväissä. Lippu koristaa myös jokaista kaupunkiliikenteen bussia.

Valomainoksissa on tuen ilmauksia ja lahjoituspyyntöjä rahankeräyksiin. Kauppakeskuksissa on järjestöjen ylläpitämiä keräyspisteistä vaatteille ja tarvikkeille. Kirjastojen ovilla on tervetulotoivotuksia ukrainan kielellä. Rautatieasemilla on ukrainankielisiä kylttejä ja julisteita, jotka opastavat asemalle perustetulle infopisteelle.

Monet puolalaiset vapaaehtoiset ovat ottaneet pakolaisia myös luokseen asumaan, kun muutakaan majoitusta ei ole ollut tarjolla. Yhteisasuminen voi kuitenkin viikkoja jatkuessaan käydä vapaaehtoiselle auttajalle raskaaksi. Rahaakin vaaditaan isomman ihmismäärän ruokkimiseen. Osa pakolaisista on palaamassa hätämajoituskeskuksiin takaisin tai tarvitsisivat jonkin seuraavan majapaikan. Samalla uusia pakolaisia tulee maahan koko ajan.

Puolalaisen kehitysvammajärjestön Psonin edustajat Katarzyna Świeczkowska ja Joanna Cwojdzińska kertovat, että ison pakolaisongelman muodostavat Ukrainassa laitoksissa ja lastenkodeissa asuvat vammaiset henkilöt. Kokonaisia lastenkoteja on lähtenyt pakolaisiksi yhdessä, hoitajat mukanaan. Rajan yli tulee viidenkymmenen tai jopa kahdensadan hengen ryhmiä, kun koko lastenkoti evakuoidaan Puolaan.

Kuljetuksia ei aina koordinoida. Jokin aika sitten Puolaan tuli kahdensadan lapsen kuljetus vain muutaman tunnin varoitusajalla. Lapsista osa on vammaisia, osa orpoja, tai sitten vanhemmilla ei ole ollut jostain syystä mahdollisuutta kantaa vastuuta lapsista.

Kysyin, millaista apua Puolassa tarvitaan kehitysvammaisten pakolaisten ja heidän läheistensä auttamiseksi.  Miten Suomi voi auttaa? Ensinnäkin tarvitaan pakolaisten sijoittamista muihin EU-maihin, koska pakolaisten ja myös vammaisten pakolaisten määrä on niin valtava. Toiseksi tarvitaan apuvälineitä, kuten pyörätuoleja. Kolmanneksi tarvitaan rahaa, jolla paikalliset järjestöt voivat hankkia pakolaisille tarpeellisia arjen tavaroita kuten hygieniatuotteita ja vaatteita.

Kuljin ohikulkumatkalla Varsovan keskustan ja rautatieaseman kautta. Päärautatieasemalla on päivittäin kymmeniä tai satoja ihmisiä hakemassa apua ja tietoja. Järjestöt ja vapaaehtoiset ovat pystyttäneet infopisteitä, joilla eri järjestöt päivystävät ja tarjoavat neuvoja ja kuljetuksia. Rautatieaseman ulkopuolella on telttoja, joissa tarjotaan lämmintä ruokaa.

Myös yritykset ovat mukana auttamassa: pakolaisille oli tarjolla ilmaisia puhelinliittymiä ja matkat kaupungin liikennelaitoksen välineissä olivat maksuttomia. Jopa wc oli maksuton pakolaisille. Päärautatieasemalla on myös erillinen infopiste vapaaehtoisille. Pisteellä oleva kyltti kertoo, että vuorot ovat kuuden tunnin vuoroja, ei lyhyempiä. Päärautatieasemalla oli näkyvästi esillä myös espanjalaisten piste sekä piste, jolta sai tietoa kuljetuksista Saksaan.

Gdanskiin, joka sijaitsee maan toisella laidalla maahan saapuvien pakolaisten näkökulmasta, on rekisteröitynyt useita kymmeniä tuhansia pakolaisia. Gdanskin peruskouluihin on sijoitettu jo neljäsataa ukrainalaista oppilasta – ja lisää tulee. Kuulin opettajatuttavaltani, että hänen peruskouluunsa on tulossa ensimmäiset kaksi ukrainalaista lasta seuraavalla viikolla. Koulu on erikoistunut liikuntaan ja urheiluun, ja tulossa olevat oppilaatkin ovat taustaltaan urheilijoita.

Juttelin vapaaehtoistyötä tekevän, Gdanskissa asuvan lääkäriopiskelijatuttavani kanssa. Hän käy kerran viikossa auttamassa ukrainalaisia tuki- ja avustuspisteellä. Avustuspisteelle tulee jatkuvasti uusia pakolaisia. Siellä heitä autetaan etsimään seuraava paikka, johon siirtyä, ja he saavat ruokaa ja voivat tarvittaessa yöpyäkin. Lääkäri ja lääkäriopiskelija kiertävät yhdessä avustuspisteellä olevien potilaiden luona ja kirjoittavat lääkereseptejä. Suurella osalla ”potilaista” on ongelmia mielialan kanssa. Monet eivät pysty nukkumaan kunnolla. Yleisin lääkärin määräämä lääke ovatkin rauhoittavat lääkkeet.

Moni ukrainalainen odottaa paluuta kotiin. Moni haluaa jäädä Puolaan juuri tästä syystä. Maa on lähellä, sieltä voi helposti palata takaisin rajalle ja Ukrainaan. Lisäksi Puola on Ukrainalle kulttuurisesti läheisempi kuin moni muu Euroopan maa. Monet ukrainalaiset tuntevat Puolan entuudestaan, koska ovat käyneet tai työskennelleet siellä aiemmin. Noin kaksi miljoonaa ukrainalaista työskentelee Puolassa.

Eräs äiti kommentoi, että haluaa palata lapsensa kanssa Ukrainaan miehensä luo heti, kun mahdollista. Ikävä on kova. Hän toivoo, että pystyisi palaamaan kuukauden tai kahden kuluttua. Hän kertoo, että ei pysty edes ajattelemaan sitä mahdollisuutta, että paluuseen kuluisikin pidempi aika.

Liike käy rajan yli myös toiseen suuntaan. Useita satoja tuhansia ukrainalaisia on palannut kotimaahan Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Osa on palaavia pakolaisia, osa ulkomailla työskennelleitä, jotka aikovat liittyä Ukrainan armeijaan vapaaehtoisina.

Myös Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Lvivin pakolaistilanne huolettaa, sillä Lviv on ollut täynnä pakolaisia kohta kahden kuukauden ajan. Monissa järjestöissä pohditaan, kuinka pitkään Lvivin ihmiset ja kaupunki pystyvät huolehtimaan valtavasta pakolaismäärästä, ja milloin Puolan rajan ylittävien pakolaisten määrä alkaa taas kasvaa. Käynnissä oleva humanitaarinen kriisi on vaikea ja apua tarvitaan pitkään.

Moni ukrainalainen odottaa paluuta kotiin. Moni haluaa jäädä Puolaan juuri tästä syystä. Maa on lähellä, sieltä voi helposti palata takaisin rajalle ja Ukrainaan.

Kirjoittaja on Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja.

* Tukiliiton Ukraina-keräyksen tuotto kohdennetaan kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen (keräyslupa RA/2021/535). Kanavoimme avun ukrainalaisille Inclusion Europe -kattojärjestön ja muiden kehitysvammaisia ihmisiä tukevien järjestöjen kautta. Voit lahjoittaa suoraan tai perustaa oman keräyksen: tuki.tukiliitto.fi/campaign/apua-ukrainan-kehitysvammaisille-ihmisille (linkki vie keräyssivullemme)

*Sarjassa julkaistaan yhteensä kolme osaa Ukrainan kehitysvammaisten pakolaisten tilanteesta. Tämä kirjoitus on sarjan kolmas ja viimeinen osa.