Vammaispalvelulain voimaantulon siirto olisi hallitukselta sydämetön teko

Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvonnassa on tälläkin viikolla käyty toiveikkaita neuvontapuheluita, joiden aiheena on ollut uusi vammaispalvelulaki. Lain on ollut tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.

Perheitä on kiinnostanut ja helpottanut tieto siitä, että uudessa laissa säädetään erikseen lapsen asumisen tuesta, jolla on tarkoitus mahdollistaa vammaisen lapsen asuminen perheen omassa kodissa aiempaa paremmin. Moni on kertonut hakevansa kyseistä palvelua heti vuodenvaihteen jälkeen.

Myös henkilökohtaisesta avusta on käyty lakineuvontapalvelussa varovaisen myönteistä keskustelua. Uudessa laissa todetaan, että tahtonsa avun sisällöstä voi ilmaista myös tuettuna, ja lisäksi laissa on avustamispalvelu myös niille vammaisille ihmisille, jotka eivät tuettunakaan pysty ilmaisemaan sitä, mitä haluaisivat avustettuina tehdä. Jatkossa siis jokainen vammainen ihminen saa toisen ihmisen apua voidakseen tehdä vapaa-ajalla itselleen mieluisia asioita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä muutos on asiakaspuheluiden perusteella lämpimästi tervetullut.

Laki on sinettiä vaille valmis tulemaan voimaan. Kesken on ainoastaan soveltamisalaa koskevan muutoksen käsittely, joka on herättänyt laajasti kritiikkiä vammais- ja lapsioikeudellisella kentällä sekä perusoikeusasiantuntijoiden piirissä. Lakiuudistuksen voimaantuloa on yhtä kaikki odotettu, ja tähän on valmistauduttu myös hyvinvointialueilla.

Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta julkaistut mediatiedot loivat kuitenkin varjon toiveikkuuden ylle. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehdi käsitellä vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevaa esitystä nk. budjettilakien aikataulussa perustuslaillisten haasteiden vuoksi. Pääministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi medialle, että hallitus tekee kaikkensa, jotta ratkaisut saadaan aikataulussa ja budjettilait voimaan suunnitellusta. Iltalehdelle antamassaan haastattelussa Orpo totesi, että ”tässä on vielä vuotta jäljellä, ja aikaa on.”

Pääministerin toteamus on herättänyt vammaisjärjestökentällä perusteltua huolta siitä, voisiko hallitus vielä toistamiseen lykätä jo hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantuloa, kuten se teki hallituskautensa aluksi. Alun perin uuden vammaispalvelulain piti tulla voimaan jo lokakuussa 2023. Temppu ei siten olisi ainutkertainen, mutta vammaisten henkilöiden oikeuksien ja palveluiden toteutumisen kannalta äärimmäisen vahingollinen. Sen enempää hyvinvointialueiden kuin vammaispalveluiden asiakkaidenkaan etua ei millään tavalla palvele se, että välitila keskeneräisen uudistuksen oloissa jatkuisi.

Jos ja kun vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevaa esitystä ei ehditä käsitellä, lain pitää antaa tulla voimaan sellaisena kuin se hyväksyttiin keväällä 2023. Tarpeellisia muutoksia lakiin voidaan tehdä myös jälkikäteen.

Sen sijaan ne muutokset, joita voimaantulon lykkääntyminen voisi pahimmillaan aiheuttaa, eivät välttämättä ole korjattavissa. Yksilön näkökulmasta lykkääntyminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vammaiselle lapselle etsitään väliajaksi asumisratkaisu perheen kodin ulkopuolelta, pahimmillaan kehitysvammalaitoksesta, kun nykylainsäädäntö ei vielä yhtä vahvasti velvoita järjestämään tukea kotiin eikä kategorisesti kiellä asumisen palvelun järjestämistä laitoksessa. Se voi tarkoittaa myös sitä, että vaikeita kommunikaation haasteita omaava ihminen ei saa avustajaa, jonka kanssa voisi vammasta huolimatta tehdä oman mielenkiintonsa mukaisia asioita vapaa-ajalla. Avun ja tuen puuttuminen voi vaikuttaa ihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin merkittävästi ja mahdollisesti peruuttamattomasti.

Uuden vammaispalvelulainsäädännön luoman toivon riistäminen vammaisilta henkilöiltä perheineen olisi hallitukselta sydämetön teko.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Saara Kokko, juristi

Tanja Salisma, juristi