Vammaislaki uudistuu – nyt jokaisella on mahdollisuus lausua ja vaikuttaa

Kauan odotettu Valas-uudistus tuli vihdoin 17.2. lausunnoille. Lausuntopyyntö löytyy nyt lausuntopalvelusta ja kannustamme jäsenistöämme nyt tutustumaan ja lausumaan kantansa erittäin merkittävään vammaislakiuudistukseen. Lausuntokierros jatkuu 4.4. asti, ja lausuntopalvelussa voi kuka tahansa jättää lausunnon. Lausunnossa voi ottaa kantaa muutamaan tai vaikka vain yhteen kysymykseen. Lausuttaessa on tärkeää myös kannattaa niitä asioita, joiden toivotaan pysyvän mukana lakipaketissa.

Uuden vammaispalvelulain perustana olisi vahvasti YK:n vammaissopimus, ja sen tarkoitus olisi turvata diagnoosista riippumatta vammaisille ihmisille yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset palvelut.

Kehitysvammaisille ihmisille tämän uuden vammaispalvelulain (VPL) säätäminen on erityisen iso muutos, sillä samalla on tarkoitus kumota paitsi nykyinen vammaispalvelulaki niin myös pääosin kehitysvammalaki. Kehitysvammalakia ei voida vielä kumota kokonaan itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelun viivästymisen vuoksi. Tämän vuoksi kehitysvammalakiin jätettäisiin voimaan tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen ja perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvät pykälät.

Ensiarviomme lakiesityksestä on, että ehdotus on pääosin kannatettava. Laki on aina väistämättä kompromissi, joten minkään intressitahon toiveet tuskin kokonaan toteutuvat. Olemme kuitenkin toiveikkaita, että lausuntokierroksen jälkeisessä jatkovalmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä lakiesityksestä saadaan muokattua kokonaisuus, jonka pohjalta vammaisten ihmisten palveluita on hyvä alkaa hyvinvointialueilla järjestää sekä myös kehittää eteenpäin.

Pidämme hyvänä sitä, että tuettu päätöksenteko ja ammattihenkilön antama erityinen tuki ovat mukana pykälätasolla. Lapset on otettu lakiesityksessä yleisesti ottaen hyvin huomioon, eikä aikuisten palveluiden oleteta sellaisenaan soveltuvan lapsille.

VPL tulisi pääosin voimaan jo 1.1.2023. Vain erityisen osallisuuden tuen ja tuetun päätöksenteon palveluita olisi velvollisuus järjestää vasta vuoden 2025 alusta lähtien. Tämä on ongelmallista erityisesti lasten ja nuorten kannalta, joille kaksi vuotta on todella pitkä aika odottaa tukea esimerkiksi vapaa-ajan osallistumiseen. Lisäksi tällä hetkellä tukihenkilöpalvelua saavien ihmisten palvelu saatettaisiin helpommin lakkauttaa siirtymäaikana.

Kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisen näkökulmasta on syytä kiinnittää erityistä huomiota lain soveltamisalaan, jotta myös esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset ihmiset voivat saada vamman vuoksi välttämättä tarvitsemansa palvelut VPL:n nojalla.

Myös niitä palveluita koskevia pykäliä, joihin on tulossa nykyiseen verrattuna enemmän muutoksia, tai joita aiemmin on saanut lähinnä vain kehitysvammalain mukaisina palveluina, on katsottava huolellisesti. Tällaisia palveluita ehdotuksessa ovat valmennus, erityinen tuki, asumisen tuki ja lapsen asuminen kodin ulkopuolella, lyhytaikainen huolenpito sekä liikkumisen tuki.

Lain soveltamisalapykälän vammaisen henkilön määritelmä on tiukka. Siinä edellytetään toimintakyvyn olennaista heikentymistä. Olennaisuuden edellytys ja sen tulkinnat herättävät meissä huolta. Esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten tai autismikirjon ihmisten on tulevaisuudessa saatava VPL:n mukaisia palveluita, kun heillä on vammasta johtuvia välttämättömiä, vaikkei ehkä aina niin suuria tai vaativia, palveluntarpeita.

Ehdotuksessa todetaan, että pelkästään palvelun maksuttomuus ei olisi peruste järjestää palvelua VPL:n nojalla tilanteessa, jossa se voidaan järjestää usean vaihtoehtoisen lain perusteella. Normaalisuusperiaate ja asiakkaan edun ensisijaisuuden periaate kuitenkin edellyttävät vamman vuoksi välttämättömiin palvelutarpeisiin vastaamista maksuttomilla vammaispalveluilla maksullisten palveluiden sijasta.

Kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta ehdotetun VPL:n tärkein ”uusi” palvelu olisi erityinen tuki. Se sisältäisi kolme erilaisiin tarpeisiin hyvin merkityksellistä palvelua: ammattihenkilön antaman erityisen osallisuuden tuen niille ihmisille, jotka eivät KHO:n oikeuskäytäntöä seuraten suhteellisen matalaksi ehdotetun voimavarakynnyksen vuoksi voisi saada henkilökohtaista apua, elämän merkittäviin päätöksentekotilanteisiin järjestettävän tuetun päätöksenteon palvelun sekä vaativan moniammatillisen tuen, jota vastaavia palveluita järjestävät tällä hetkellä erityishuoltopiirit.

Erityisen tuen pykälän vahvaan viimesijaisuuteen liittyy huoli, että pääsevätkö kaikki näitä palveluita tarvitsevat vammaiset ihmiset kuitenkaan niiden piiriin. Vammaissopimuksen edellyttämä tuettu päätöksenteko olisi hyvä laajentaa kattamaan myös osana muita palveluita annettava tuettu päätöksenteko. Muissa palveluissa, kuten asumisen tuessa ja päivätoiminnassa, sitä varten olisi varattava riittävät resurssit.

Monia nykyisin kehitysvammalain ja myös vammaispalvelulain perusteella järjestettyjä palveluita samaan pykälään kokoava valmennuksen palvelu on ehdottoman tärkeää säilyttää laissa mukana.

Asumisen tuessa on korostettava, että sitä olisi järjestettävä myös paljon apua ja tukea tarvitseville ihmisille ensisijaisesti omaan itse valittuun kotiin, oli se sitten vaikkapa asumisyksikössä tai tavallisessa vuokra- tai omistusasunnossa.

Vammaisen lapsen asumista oman perheen kanssa olisi ehdotuksen mukaan tuettava riittävän vahvoilla palveluilla. Vasta jos näistä palveluista huolimatta omassa kodissa asuminen ei onnistuisi, voitaisiin vanhempien hakemuksesta ja suostumuksella järjestää lapselle VPL:n mukaista kodin ulkopuolista asumista perhehoidossa tai pienryhmäkodissa. Tämä palvelu on erittäin tärkeä sen varmistamiseksi, ettei vammaisia lapsia enää jatkossa sijoitettaisi lastensuojelulain nojalla, kun lastensuojelun tarvetta ei olisi eivätkä huostaanoton edellytykset täyttyisi.

Lyhytaikainen huolenpito on erittäin tärkeä ja kannatettava palvelu esimerkiksi vammaisten lasten ja nuorten perheille, ja myös liikkumisen tukeen ehdotetaan tarpeellisia joustoja, mutta palveluiden järjestämisen tapojen osalta olisi hyvä vielä vahvemmin korostaa vammaisen ihmisen ja tarvittaessa hänen perheensä näkemysten merkitystä.

VPL:ssä ei säädettäisi työtoiminnasta. Kehitysvammaisten ihmisten työtoiminnan ja työhönvalmennuksen säännökset ovat parhaillaan valmistelussa. Ne olisivat tulossa sosiaalihuoltolakiin, jonka muutokset tulisivat myös voimaan vuoden 2023 alussa. Näkemyksemme mukaan asiakkaan edun mukaista olisi säätää kyseisistä palveluista subjektiivisina oikeuksina VPL:ssa, kun kyse on vamman vuoksi välttämättä tarvittavista palveluista.

Päivätoiminta olisi vain työikäisille vaikeimmin vammaisille ihmisille tarkoitettua toimintaa saman tyyppisesti kuin nykyisen VPL:n mukainen päivätoiminta. Ainakaan päivätoiminnasta ei jatkossa maksettaisi työosuusrahaa, kuten kehitysvammalain mukaisesta päivätoiminnasta on nykyään joskus maksettu.

Päivätoimintaan, kuten muihinkaan uuden VPL:n mukaisiin palveluihin eivät sisältyisi niihin pääsemiseksi tarvittavat kuljetukset. Ne myönnettäisiin erikseen liikkumisen tukena, jolloin niistä voitaisiin periä myös omavastuut. Maksut tosin pitäisi asiakasmaksulain mukaisesti poistaa tai alentaa niitä, jos ne muuten estäisivät palveluun pääsyn.

Palvelut olisivat edelleen maksuttomia lukuun ottamatta niihin sisältyvää ylläpitoa sekä kuljetuspalveluiden omavastuita. Myös lasten osittainen eli päiväaikainen ylläpito tulisi normaalisuusperiaatteeseen vedoten maksulliseksi. Kotipalvelu järjestettäisiin jatkossa aina sosiaalihuoltolain mukaisena maksullisena palveluna ja 3.–9.-luokkalaisten vammaisten oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta pääsääntöisesti perusopetuslain mukaisena maksullisena toimintana. Monen kehitysvammaisen ihmisen ja erityisesti kehitysvammaisten lasten perheiden maksurasitus saattaisi nousta melkoisesti lakiuudistuksen myötä. Mielestämme palveluun pääsemiseksi välttämättömät kuljetukset on sisällytettävä maksuttomina osaksi ko. palveluita, ja kohtuullistettava selkeästi ehdotusta lapsen kodin ulkopuolisen asumisen maksuista.

Palvelut turvattaisiin edelleen pääosin subjektiivisina oikeuksina. Poikkeuksina tähän olisivat vain tietyt palvelut, jotka ovat tälläkin hetkellä VPL:ssä määrärahasidonnaisia, sekä osa läheisille annettavasta valmennuksesta.

Riittävät resurssit ovat olennainen osa sitä, kuinka hyvin laki voi käytännössä toimia. Uudistukseen on nyt varattu 22 miljoonan euron lisäresurssi. Mikäli uudistus vielä siirtyisi eteenpäin, on vaikea ennakoida, olisiko kyseinen lisäresurssi käytettävissä myös tuolloin, mutta on varmasti olemassa riskiä siitä, että uudistukseen olisi jatkossa käytettävissä vähemmän resursseja.

Vammaispalvelulaki uudistuu – nyt jokaisella on mahdollisuus lausua ja vaikuttaa. #Lausuntokierros #Valas #OikeusPalveluihin #YKvammaissopimus #TukiliittoVaikuttaa

Suunnitelmien mukaan lakiehdotus hyväksyttäisiin eduskunnassa loppuvuodesta, joten toimeenpanoon valmistautumiseen jää erittäin vähän aikaa tilanteessa, jossa palveluita aletaan järjestää uusissa rakenteissa. Uudistuksen toimeenpanossa tarvitaankin vahvaa tukea, joten tietoa ja koulutusta on alettava antaa jo hyvissä ajoin syksyllä. Niihin talkoisiin tarvitaan viranomaisten lisäksi myös meitä vammaisjärjestöjä. Tukiliitto pitääkin vammaislakiuudistusta kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän perheidensä näkökulmasta monin eri tavoin vahvasti esillä kuluvana vuonna.

Tanja Salisma on Tukiliiton lakimies.
Jutta Keski-Korhonen on Tukiliiton vaikuttamistyön johtaja.