Tukiliitto sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentajana

Kolmen kuukauden työharjoitteluni Kehitysvammaisten Tukiliitossa oli merkittävä askel sosiaalityön opintojeni matkalla ja samalla ensimmäinen kosketukseni järjestötyöhön. Harjoittelun loppusuoralla voin todeta olevani tyytyväinen valintaani. Olen aiemmin työskennellyt vammaissosiaalityössä, ja halusin laajentaa omaa näkemystäni ja oppia jotakin uutta.

Työskentelin Tukiliiton yhdistysten tuessa, jonka toiminta tähtää paikallisen ja alueellisen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Yhdistysten tuki neuvoo, tukee ja kouluttaa jäsenyhdistyksiä. Tuki tähtää siihen, että jäsenyhdistykset voisivat olla vahvoja toimijoita ja vaikuttajia toiminta-alueillaan, levittää tietoa edelleen, tukea yhdistystensä jäsenistöä ja vaikuttaa epäkohtiin. Päätyötehtäviini kuului suunnitella ja toteuttaa itseopiskelualustalle uuden vammaispalvelulain mukaista kurssimateriaalia, sekä olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa jäsenyhdistyksille koulutusta uudesta vammaispalvelulaista, ja sen vaikutuksista palveluihin ja arkeen.

Ennen harjoittelua pohjatietoni järjestöjen toiminnasta olivat melko rajalliset, mutta koin nopeasti, kuinka tärkeä rooli järjestöillä on yhteiskunnan palveluverkossa. Yhtenä järjestötoiminnan haasteena näenkin sen näkyvyyden suuremmalle yleisölle — usein se jää liian vähälle huomiolle. Tukiliitossa viettämänäni aikana ymmärsin, että järjestöjen tekemä työ on korvaamatonta, ja sen merkitys pitäisi saada näkyvämmäksi myös laajemmalle yleisölle.

Tukiliitossa viettämänäni aikana ymmärsin, että järjestöjen tekemä työ on korvaamatonta, ja sen merkitys pitäisi saada näkyvämmäksi myös laajemmalle yleisölle.

Tukiliitossa tehtävä työ sai minut pohtimaan yhteiskunnan eri osa-alueiden kestävyyttä. Harjoitteluni aikana aloin syventymään erityisesti sosiaalisen kestävyyden käsitteeseen ja sen merkitykseen.

Sosiaalinen kestävyys on laaja käsite, jota on käsitelty eri tavoin eri tutkimuksissa ja lähestymistavoissa. Ympäristön ja talouden rinnalla sosiaalinen kestävyys on saanut viime vuosina yhä enemmän huomiota ja on noussut keskeiseksi osaksi kestävää kehitystä, tuoden inhimillisen näkökulman kestävyyteen (Pavani & Ganugi 2024). Sosiaalisen kestävyyden keskeisiä tekijöitä ovat sosiaalinen pääoma, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja osallistuminen. Sosiaalisesti kestävä yhteisö on oikeudenmukainen, monimuotoinen ja demokraattinen, tarjoten ihmisille hyvän elämänlaadun (Chi & Chong 2019).

Eriarvoisuutta lisäävät tekijät, kuten hallituksen leikkaukset ja hyvinvointialueiden säästöt, vaikuttavat sekä yksilöihin että järjestöihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta leikataan samalla, kun sosiaaliturvaa vähennetään, mikä heikentää tuen ja avun saatavuutta ja lisää eriarvoisuutta. Tämä haastaa yhteiskunnan, joka pyrkii olemaan sosiaalisesti kestävä.

Tukiliitto on keskeinen toimija sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa, vahvistaen kohderyhmänsä mahdollisuuksia osallistua kaikilla elämänalueilla ja vaikuttaen lainsäädäntöön, asenteisiin ja päättäjiin. Tukiliitto järjestää neuvontaa, koulutuksia, kursseja ja tapahtumia sekä kehittää vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa. Se tukee aktiivisesti jäsenyhdistyksiään, vahvistaen niiden kykyä vaikuttaa ja toimia omassa ympäristössään, ja siten edistää yhteisönsä tarpeita ja oikeuksia. Tukiliitto toimii sillanrakentajana yhteiskunnan eri osien välillä ja korostaa, että kaikkien tarpeet on otettava huomioon yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tukiliitolla on useampi kokemustoimijaverkosto ja lisäksi se kouluttaa uusia kokemustoimijoita. Kokemustoimijat ovat vaikuttamisesta kiinnostuneita kehitysvammaisia aikuisia. Harjoitteluni aikana pääsin osallistumaan yhteen kokemustoimijoiden koulutuspäivään. Kokemustoimijakoulutuksessa saa tietoa kokemustoiminnasta ja valmiuksia toimia kokemustoimijana. Koulutuksen informatiivisuuden lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua muiden kokemustoimijoiden kanssa. Tukiliiton tehtävänä on kannustaa ja tukea kokemustoimijoita heidän vaikuttamistyössään. Kokemustoimijakoulutuksen ja verkoston kautta kokemustoimijat voivat vaikuttaa ja osallistua Tukiliiton vaikuttamistyöhön, nostaa esille itselleen tärkeitä aiheita ja tukea toisiaan omassa vaikuttamistyössään.

Tukiliiton roolia korostaa uuden vammaispalvelulain voimaantulo vuoden alusta. Tämä laki tuo muutoksia kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin ja oikeuksiin. Tukiliitto seuraa aktiivisesti lain toimeenpanoa ja kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista käytännössä.

Harjoitteluni aikana opin paljon järjestötyöstä. Ymmärsin, kuinka tärkeää on luoda tilaa kaikille yhteisön jäsenille ja miten järjestöt, kuten Tukiliitto, voivat toimia avainasemassa sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Kokemus on saanut minut pohtimaan, kuinka tärkeää on kaikkien osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja miten voimme kaikki omalla tavallamme edistää yhdenvertaisuutta. Sosiaalityö ja järjestöissä työskentely voi vaikuttaa syvällisesti ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Tekemäni oivallukset otan mukaani sekä henkilökohtaiseen elämään että tulevaan työelämään, mihin tahansa se viekään minut. Yhteiskunta, jossa jokainen voi kokea olevansa osa yhteisöä, on yhteinen tavoitteemme. Miten sinä voisit osallistua ja vaikuttaa siihen, että yhteisössämme on tilaa kaikille?

Sosiaalisesti kestävä yhteisö on oikeudenmukainen, monimuotoinen ja demokraattinen.

Lähteet:

Pavani, Luca & Ganugi, Giulia (2024) Social sustainability: what implications for social work? European Journal of social work. 27 (6) 1271–1286.

Chi, Iris & Chong, Alice M.L. & Ng, Ting Kin & Busiol, Diego (2019) Theory and concepts of social sustainability and social work. (pdf-versio) Teoksessa Chong, Alice M.L. & Chi, Iris (toim.) Social work and sustainability in Asia. London and New York. Routledge, 1–61.