Päivätoimintaa tarvitaan poikkeusoloissakin

01.03.2021

Mari Hakola.

Neuvontapalveluumme tulleiden yhteydenottojen perusteella moni kehitysvammainen ihminen jää vaille itselleen tarpeeseen myönnettyä sosiaalipalvelua. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta on palvelu, johon asiakkaalla on subjektiivinen oikeus.

Elämme poikkeuksellista aikaa, hallitus on jälleen todennut poikkeusolot. Koronavirusepidemia pyritään pitämään aisoissa tällä hetkellä uusin rajoituksin. Epidemian taltuttaminen on ensisijaista, mutta vammaispalveluita koskeva lainsäädäntö on voimassa eikä sitä voi sivuuttaa. Tartuntatautilain nojalla viranomainen voi sulkea kunnan toimintakeskuksen, mutta yksittäistäkään sosiaalipalvelua ei voi lopettaa kokonaan. Ihmisen pitää saada tarvitsemansa palvelu.

Päivätoimintaa myönnetään kehitysvammalain mukaan yhteiskunnalliseen sopeutumiseen.

Jossain kunnissa päivätoiminta kuitataan tällä hetkellä yhteensä puolentoista tunnin ulkoilulla viikon aikana. Voiko sen sanoa edistävän ihmisen yhteiskunnallista sopeutumista? Toisaalla taas työ- ja päivätoiminnan ohjaajat ovat edelleen siirrettynä työskentelemään ikäihmisten palveluihin. Juuri nyt, kun yhteiskunnallinen sopeutuminen on sopeutumista poikkeuksellisiin oloihin, ja on elettävä epävarmuudessa, päivätoiminnan tarjoama tuki olisi erityisen tärkeää.

Päivätoiminnan ei ole mikään pakko tapahtua ryhmämuotoisena toimintakeskuksessa. Itse asiassa jo paljon ennen koronavirusepidemiaa Tukiliitto on viestinyt päivätoiminnan muutoksen tarpeesta. Massatoimintojen aika olisi pitänyt olla jo ohi ennen pienen viruksen tuomaa suurta uhkaa. Myös Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) Työn ja päivätoiminnan valiokunnan vuonna 2011 laatimat laatukriteerit vaativat päivätoiminnalta sisällöllistä muutosta, jossa ryhmämuotoisen toiminnan sijaan keskiössä ovat yksilön tuen tarpeet. Laatukriteereiden vaatimukset täyttävässä toiminnassa palvelun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden edistäminen. Toiminnan on tuettava asiakkaan omien valintojen tekemistä, omatoimisuutta ja tavallisiin yhteisöihin liittymistä.

Koronavirusepidemia iski laatukriteereitä nopeammin eteemme toiminnan kehittämisen tarpeen. Niin sanotusti piti pistää vipinää puntteihin. Jossain paikoissa vipinää olikin, lennosta kehitettiin erilaisia virtuaalisia tapoja olla yhteydessä. Ohjaajat tukivat asiakkaita digilaitteiden käyttämisessä, tapasivat asiakkaita yksilöllisesti kotioloissa, kävelylenkeillä tai soittivat kysyäkseen, mitä kuuluu. Asiakkailla olikin valtava tarve keskustelulle. Ohjaajat saivat myös kiitosta yksilöllisemmästä kohtaamisesta. Valitettavasti kaikkialla tähän uudistamistouhuun ei ryhdytty riittävällä tarmolla, vaan tilanteeseen reagoitiin vain sulkemalla, rajoittamalla ja vähentämällä kontakteja.

Koronaviruksen tuottama uhka on todellinen ja turvallisuusohjeet on ehdottomasti otettava huomioon. Palveluntarjoajien tehtävä on uudistaa, luoda ja kehittää palvelu koronaturvalliseksi. Nyt viimeistään on aika tunnustaa, että päivätoiminnan tavoitteena on ryhmämuotoisen toiminnan sijaan yksilöllinen tuki asiakkaan osallisuuden edistämiseksi. KVANK:n osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit ovat oivallinen työväline tähän kehitystyöhön.

Kirjoittaja on työelämän asiantuntija.

Kuvituskuva muokattu Papunetin kuvapankista (Arasaac ja Sclera).