Mieheltä miehelle, isältä toiselle isälle

Kokemustoimijamme Sami kertoo, että hän toivoisi itselleen isätyöntekijää. Isätyöntekijää, jonka kanssa voisi puhua miehenä ja isänä olemisesta. Mieheltä miehelle. Hän ei kaipaa enää lisää naistyöntekijöitä arkeensa, niitä nimittäin riittää.

Kutsun tässä blogissa isää Samiksi. Sami ei ole hänen oikea nimensä, hän haluaa pitää yksityisyydestään kiinni.

Samin ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Tästä löytyy myös tutkimustietoa.

Elina Huttusen kirjallisuuskatsauksessa tulee näkyväksi, että palveluiden soveltuvuudessa, oikea-aikaisuudessa ja saavutettavuudessa on parannettavaa isien näkökulmasta. Laura Viemerö taas kertoo pro gradu -tutkielmassaan, että isien näkymättömyys ja hiljaisuus on huomattu kansainvälisissä tutkimuksissa. Gradun tulosten mukaan isät eivät koe tulevansa kohdatuiksi tai kuulluiksi itsenään, miehinä. Lisäksi perheiden palveluiden sopimattomuus iseille tulee gradussa esille. Viemerön tutkielma vahvistaa sen, että äidit ovat lastensuojelussa tehtävän työskentelyn keskiössä, jolloin isä jää joko tarkoituksellisesti tai vahingossa sivuun työskentelystä.

*

Sami on ollut mukana Tilke-hankkeen kokemustoimijoiden porukassa ja on pitänyt vertaistukiporukassa olosta. Niin Huttusen kuin Viemerönkin graduissa vertaistuki – myös vain iseille suunnatut ryhmät – ovat olleet iseille tärkeitä paikkoja. Viemerön tutkimuksen mukaan lastensuojelun palveluiden piirissä olevat isät kaipaavat toiminnallisempia ja mieserityisiä palveluita avukseen.

Samilla oli aiemmin pari kuukautta miespuolinen perhetyöntekijä. Sami kokee, että se oli parasta tukea, jota hän on saanut lastensuojelusta. Sami haluaa nyt kertoa mielipiteensä miestyöntekijän tarpeesta, jotta hän tai joku toinen isä saisi haluamaansa tukea nyt tai myöhemmin. Hän haluaa vaikuttaa tilanteen parempaan huomiointiin.

Isien ja työntekijöiden välinen luottamus voi Elina Huttusen pro gradu -tutkielman mukaan edistää isien osallisuuden kokemusta lastensuojelupalveluissa. Sitä puolestaan hankaloittavat esimerkiksi iseihin kohdistuvat negatiiviset asenteet, sopivien palveluiden puute sekä työntekijöiden ja isän välisen vuorovaikutussuhteen heikkous.

Sami kertoo, että isyydessä on parasta, kun näkee lapsensa oppivan uusia asioita. Hän haluaisi jakaa nämä hetket myös isätyöntekijän kanssa. Samin läheisverkosto on suppea ja hän haluaisi kutsua isätyöntekijää myös kaverikseen. Ihmiseksi, jonka kanssa voisi jakaa elämän koko kirjon luottamuksella. Isät tarvitsevat Huttusen mukaan juuri sellaisia palveluita, joissa huomioidaan isyyden erityispiirteet ja isät yleensäkin.

*

Kirjoittaja työskentelee hankepäällikkönä Tukiliiton Tilke-hankkeessa. Kolmevuotinen, tänä vuonna päättyvä hanke helpottaa perheen ja työntekijöiden yhteistyötä, kun vanhemmilla on kehitysvamma tai samankaltaista tuen tarvetta.

*

Lähteet (linkit aukeavat uuteen välilehteen):

• Huttunen, Elina: Isien osallisuuden toteutuminen lastensuojelun palveluissa -integroiva kirjallisuuskatsaus. Itä-Suomen yliopisto 2022.
• Viemerö, Laura: Hiljaiset isät – kirjallisuuskatsaus isien osallisuudesta lastensuojelun työskentelyssä. Jyväskylän yliopisto 2023.