Kehittäjäasiakas tuo näkökulmia ja kokemuksia esille

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) toteutetaan ajalla 1.1.2023–31.12.2025 kestävän kasvun ohjelmaa (RRP2). Ohjelman tavoitteena on pyrkiä tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Rahoitus ohjelmaan tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.

Hankkeen toimissa kiinnitetään huomiota erityisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsyn edistämiseen. Hankkeessa pyritään purkamaan koronavirustilanteen aiheuttamaan hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, sekä vahvistamaan työkyvyn tukea ja työllistymisen tukea. Pääpaino on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kehittämisessä.

Hankekokonaisuuteen kuuluu kehitysvammaisten henkilöiden palvelukokonaisuuden kehittäminen. Kokonaisuus toteutuu monitoimijayhteistyönä viiden eri kehittämistoimen avulla. Kehittämistoimet ovat: Aimo- aikuisen työ- ja toimintakyvyn arvioimisen monialainen asiakaspolku, Kehitysvammaisen lapsen hoitoketju, Itsenäistymisen tuen toimintamalli, Jalkautuvan palvelun toimintamalli -tukitiimi arjen tueksi ja Tehostetun työhönvalmennuksen toimintamalli. Kehittämisen tukena toimii Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL).

Aktiivinen kokemustoimijamme Pauliina Saarela on toiminut viime syksystä lähtien kehittäjäasiakkaana Kehitysvammaisen lapsen hoitoketju -hankkeessa. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset, joilla havaitaan kehitysviivästymä tai oppimisen haasteita. Tavoitteena on kehittää kehitysvamman tunnistamisen tueksi työkalu ja lisätä ammattilaisten kehitysvammaosaamista koulutuksen avulla.

Kehittäjätyöryhmän jäsenet kokevat, että Pauliinan osallistuminen työryhmään on ollut merkityksellistä. Palveluja kehitettäessä ammattilaiset ajattelevat asioita usein vain ammattilaisen näkökulmasta. Tästä syystä kehittäjäasiakkaan mukana olo on tärkeää, jotta palvelun käyttäjän näkökulmat ja kokemukset saadaan esille. Kehittäjäasiakkaan omat kokemukset palvelujen käytöstä, saatavuudesta ja sujuvuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä kehittämistyössä.

Kehittäjäasiakkaalla on ollut myös tärkeä rooli tavoittaa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Pauliina on omien kontaktiensa avulla kerännyt asiakasraadin, joka koostuu mm. alle 18-vuotiaiden kehitysvammadiagnoosin saaneiden lasten vanhemmista. Asiakasraadissa on mukana erilaisia perheitä ja henkilöitä, minkä myötä on saatu arvokasta tietoa palveluiden käyttäjien kokemuksista ja tietoa palveluiden sujuvuudesta. Asiakkaan näkökulma palveluiden kehittämisessä on tärkeää, koska juuri heille palveluita kehitetään.

Kaiken kaikkiaan työryhmän jäsenet ja kehittäjäasiakas Pauliina ovat sitä mieltä, että yhdessä työskentely on ollut sujuvaa ja antoisaa. Hankkeessa kehitetty tunnistamisen työkalu on pilotoitu tänä keväänä ja ensimmäinen Pohteen ammattilaisille suunnattu koulutus on toteutettu 14.5.

Kehittäjäasiakkaan omat kokemukset palvelujen käytöstä, saatavuudesta ja sujuvuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä kehittämistyössä.