Itsemääräämisoikeus Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen sanoituksissa

Pertti Kurikan Nimipäivät oli vuosina 2009‒2017 aktiivinen suomalainen punk-yhtye, joka koostui neljästä kehitysvammaisesta miehestä. Yhtyeen taustavaikuttajana, managerina, musiikin sovittajana ja äänittäjänä toimi kehitysvammaisten ohjaaja Kalle Pajamaa. Yhtye julkaisi vuosina 2010‒2016 yhteensä 13 singleä, yhden pitkäsoiton ja kaksi kokoelmalevyä (Discogs n.d.). Yhtyettä voidaan pitää kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien puolestapuhujina ja he saivat maailmanlaajuista julkisuutta osallistuessaan Eurovision laulukilpailuun vuonna 2015.

Aloitin esitelmään valmistautumisen selaamalla levyhyllystäni löytyviä yhtyeen vinyylilevyjä läpi, sillä miltei jokaisen yhtyeen levyn kanteen tai sisävihkoon on painettu kappaleiden sanat. Yhtyeen pääasiallisena sanoittajana toimi laulaja Kari Aalto ja sanat kirjoitti kirjoituskoneella Aallon sanelun mukaan yhtyeen kitaristi Pertti Kurikka (Kovasikajuttu 2012). Kirjoitin tarkempaan tarkasteluun valitut lyriikat tietokoneella ”puhtaaksi”, sillä yhtyeellä oli tapana liittää levyihin sanoitukset alkuperäisessä, kirjoituskoneella kirjoitetussa asussaan ja niistä oli paikoitellen hieman vaikeaa saada selvää (kuva).

Kun olin käynyt yhtyeen kaikki sanoitukset läpi, valitsin teeman mukaisesti sieltä muutaman tarkempaan analyysiin. Yhtyeen sanoitukset käsittelevät pääosin asuntolaelämää, alkoholin käyttöä, tupakointia, seksiä, työtä, ihmisoikeuksia, kahvin juontia, juhlimista, ihmissuhteita ja yhteiskuntaa, eli kaikkea sitä mitä muidenkin yhtyeiden sanoitukset. Erityishuomio Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen sanoituksissa kiinnittyy välittömästi niiden häpeilemättömään avoimuuteen, joka toisinaan yhdistyy mustaan huumoriin. Alla olevan Leipäveitsi-nimisen kappaleen sanat ovat hyvä esimerkki edellä mainitsemastani avoimuudesta ja mustasta huumorista.

työaikana/ ei saa polttaa tupakkaa/ työaikana/ ei saa itseä koskettaa/ leipäveitsellä/ ei saa otsaa aukaista. (Aalto, Helle, Kurikka ja Välitalo 2014.)

Edellä mainitussa sanoituksessa on viittaus itsemääräämisoikeuteen, hyviin käytöstapoihin työpaikalla ja siihen, että yhä enenevissä määrin työpaikat ovat muuttumassa kokonaan savuttomiksi. Kappaleessa siis tavoitetaan itsemääräämisoikeuden ulottuvuus, hyvien käytöstapojen ulottuvuus, yhteiskunnallinen ulottuvuus ja mustan huumorin ulottuvuus.

Yhtyeen Aina Mun Pitää -kappaleessa kertoja kuvaa kaikkea sitä mikä häneltä kielletään, vaikka itsemääräämisoikeuden toteutuessa kertoja voi juoda alkoholia ja limonadia, ja syödä makeisia, sillä jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus päättää ottavatko he tietoisia riskejä elämässään vai eivät. Jos kehitysvammainen ihminen ei ymmärrä elintapojensa seurauksia, tai hän aiheuttaa niillä merkittävän terveysriskin itselleen, elintapoihin voidaan puuttua mahdollisimman hyvässä yhteisymmärryksessä kehitysvammaisen ihmisen kanssa. (Verneri.net n.d.) Kehitysvammalakiin tehtiin muutoksia kesäkuussa 2016, jolloin siihen tehtiin muun muassa lisäyksiä itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016). Aina Mun Pitää -kappale on julkaistu vuonna 2015, joten on mielenkiintoista spekuloida miltä kappaleen sanoitukset olisivat näyttäneet vuoden 2016 lakiuudistuksen jälkeen.

aina mun pitää siivota/  aina mun pitää tiskata/  aina mun pitää käydä töissä/ aina mun pitää käydä lääkärissä/ en saa mennä koneelle/ en katsoo telkkarii/ en saa edes nähdä mun kavereita/ aina mun pitää olla kotona/ aina mun pitää hoitaa tehtäviä/ aina mun pitää syödä kunnolla/ aina mun pitää juoda kunnolla/ en saa syödä karkkia/ en juoda limua/ en saa edes juoda alkoholia/ aina mun pitää levätä/ aina mun pitää nukkua/ aina mun pitää herätä/ aina mun pitää käydä suihkussa. (Aalto, Helle, Kurikka ja Välitalo 2015.)

Kehitysvammaisuuden sosiaalisen mallin mukaan yhteiskunta ja asenteet tekevät ihmisestä kehitysvammaisen ja sen mukaan kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia, oli heillä kehitysvammaa tai ei. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, yhteiskunta ja sen epäkohdat ovat yksi kantava teema Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen sanoituksissa. Kehitysvammaisuuden sosiaalinen malli tulee erittäin lähelle yhtyeen Kehitysvammainen -kappaleessa. Kappaleen sanoituksessa on nähtävissä selvä rajanveto siitä, mitä kehitysvammaiselta ihmiseltä odotetaan verrattuna ”moraali-ihmiseen”, jolla tässä tapauksessa tarkoitetaan kehitysvammatonta ihmistä. Kappaleessa on selvästi erotettavissa kehitysvammaisen ja kehitysvammattoman ihmisen identiteetit ja niitä vertaillaan sen mukaan, kumpi näyttäytyy yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpänä.

kehitysvammainen/ ei noudata sääntöjä/ koska niitä ei ole/ koska niitä ei tule/ kehitysvammainen/ käyttäytyy tyhmästi/ moraali-ihminen/ ei käyttäydy tyhmästi/ moraali-ihminen/ noudattaa sääntöjä/ kehitysvammainen/ käyttäytyy tyhmästi. (Aalto, Helle, Kurikka ja Välitalo 2014.)

Kritiikki vallitsevia yhteisrakenteita kohtaan ja poliittinen radikalismi on ollut aina vahvasti sitoutunutta punk-musiikkiin (Koponen 2008, 41), eikä Pertti Kurikan Nimipäivät ole tässä poikkeus. Raadollisimmin ja koskettavimmin kritiikki yhteiskuntarakenteita ja poliittista ilmapiiriä kohtaan ilmenee kappaleessa Päättäjä On Pettäjä. Kappale kuvastaa kertojan tuntemuksia asuntolaelämästä ja siinä on mukana runsas määrä kritiikkiä yhteiskunnan päättäjiä kohtaan. Kappaleen ydinsanoma pääsee lukijan ihon alle rehellisyydellään ja avoimuudellaan. Mielenkiintoista sanoituksessa on myös se, että laulun kertoja kutsuu itseään kehariksi, sillä ainakin minun sukupolvelleni kehari-sana on ollut aina loukkaava ja siihen on liittynyt tietty negatiivinen lataus. Yhtyeen solisti Kari Aalto tosin kertoi Radio Rockin haastattelussa 18.2.2015, että hän ei pidä kehari-sanaa haukkumasanana ja toivoisi käytettävän sitä vammainen-sanan sijaan (Heikelä Korporaatio 2015).

päättäjät sulkevat ihmiset suljettuihin huoneisiin/ mutta me ei haluta olla niissä huoneissa, niin/ ku ei kukaan huolehdi meistä/ ei tule sinne huoneisiin kattomaan/ miten meidän orpojen niissä huoneissa käy/ päättäjä on pettäjä/ pettäjä on päättäjä/ kun ei meistä kehareista tippaakaan välitä/ päättäjä on pettäjä/ pettäjä on päättäjä/ kun ei meistä kehareista tippaakaan välitä. (Aalto, Kurikka 2011.)

Ihmisten arvottaminen kehitysvammaisuuden perusteella on vieläkin valitettavan yleistä ja yhteiskunnan on muututtava suvaitsevaisempaan suuntaan. Yhtyeen Kallioon -kappaleessa vaaditaan ihmisarvoista, tasa-arvoista ja kunnioittavaa kohtelua kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan. Meidän tulisikin olla ennakkoluulottomampia ja avoimempia, mutta se vaatii valtavasti erilaisia vuorovaikutustilanteita kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Ei olisi myöskään pahitteeksi, jos jokainen lukisi Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen sanoituksia ja reflektoisi omia käsityksiään uudelta kantilta. Niin minä tein ja näkökulmani muuttuivat lopullisesti. Tulevana sosionomina aion ottaa muistisäännöksi Kallioon-kappaleen kertosäkeen ja soveltaa sitä jokapäiväisessä työssäni ihmisten parissa, sillä kaikki ihmiset, olivat he kehitysvammaisia tai ei, haluavat kunnioitusta, tasa-arvoa ja ihmisarvoa elämään.

mä en haluu asuu missään asuntolassa/ mä en haluu asuu missään laitoksessa/ vaan mä haluan asua Kalliossa/ pommisuojassa rauhassa/ Kalliossa on hyvä olla/ Töölössä on tyhmä olla/ Kalliossa on aina hauskempaa/ ja enemmän paikkoja harrastaa/ mä tarviin vähän kunnioitusta/ tasa-arvoa elämään/ mä kaipaan vähän kunnioitusta/ ihmisarvoa elämään. (Aalto 2010.)

Opiskelijan blogi: ”Tulevana sosionomina aion ottaa muistisäännöksi Kallioon-kappaleen kertosäkeen ja soveltaa sitä jokapäiväisessä työssäni. Kaikki ihmiset haluavat kunnioitusta ja ihmisarvoa.” #itsemääräämisoikeus #PKN

* Eero Heinosen tutkielma on yksi osa sosionomin Osaaminen vammaistyössä -kurssilla suoritettavaa portfoliota.