Hyvinvointialueiden talous ei kestä YK:n vammaissopimuksen rikkomista

Uusilla aluevaltuutetuilla on tärkeä tehtävä: heidän tulee ohjata hyvinvointialueet toteuttamaan yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluita. Tämä on ainoa inhimillisesti, oikeudellisesti ja taloudellisesti kestävä toimintatapa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluvalikoimaan liittyvää sääntelyä osana hallitusohjelmaa. Sääntelyn on tarkoitus sisältää ne periaatteet, joiden mukaan palvelut ja menetelmät jatkossa kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon palveluvalikoimaan tai tulevat rajatuiksi niiden ulkopuolelle.

Kehitysvammaisten Tukiliitto kommentoi alkuvuodesta STM:n hahmottelemia lähtökohtia periaatteille, joiden nojalla palveluvalikoimasta olisi tarkoitus jatkossa päättää. Voit lukea Tukiliiton kommentit aihepiiristä kokonaisuudessaan täällä (pdf). Tukiliiton keskeinen näkemys koko lainsäädäntöhankkeesta oli, että palveluvalikoimaa koskevassa päätöksenteossa ei tule sivuuttaa tai hämärtää jo olemassa olevaa perus- ja ihmisoikeustasoista normipohjaa, jolle esimerkiksi vammaisten ihmisten oikeudet ja palvelut rakentuvat. YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisista oikeuksista, joita toteutetaan kansallisella vammaispalvelulainsäädännöllä, ei saa säästää, eikä niitä voida periaattein rajata.

Se, että vammainen ihminen ei saa riittäviä, sopivia ja toiveidensa mukaisia palveluita, on paitsi lainvastaista, myös kallista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vuoden 2025 syksyllä, ja laki tulisi suunnitelmien mukaan voimaan vuonna 2027. Tätä ennen uudet hyvinvointialuepäättäjät ovat paljon vartijoina. Huhtikuussa valittavat aluevaltuutetut ohjaavat hyvinvointialueiden toimintaa ja vastaavat sen taloudesta päättämällä esimerkiksi hyvinvointialuestrategiasta ja hyvinvointialueen talousarviosta. Hyvinvointialueisiin kohdistuu valtavia säästöpaineita, joten on selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimat tulevat alueilla tarkasteltavaksi jo kauan ennen vuotta 2027.

Tukiliiton lakineuvonnassa kertyvien tietojen perusteella näin tapahtuu jo nyt. Monilla alueilla palvelujen, kuten asumisen tuen yksilöllisiä järjestämismuotoja on karsittu. Kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten YK:n vammaisyleissopimuksen mukainen oikeus valita asuinpaikkansa, elää osallisena yhteisössä ja saada tähän tahtonsa ja mieltymystensä mukaista tukea ei toteudu, mikäli heille ei ole tarjolla muuta kuin ryhmämuotoista asumista ja sitäkin usein kaukana sieltä, missä henkilö esimerkiksi läheisverkoston vuoksi haluaisi asua.

Se, että vammainen ihminen ei saa riittäviä, sopivia ja toiveidensa mukaisia palveluita, on paitsi lainvastaista, myös kallista.

*

Vuosi 2025 on monestakin näkökulmasta hetki uusille aluille. Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025, ja uudet aluevaltuustot aloittavat kautensa kevään kuluessa. Ajankohta olisi mitä otollisin sille, että alueilla otetaan uusi askel myös vammaisoikeuksien ja -palveluiden ihmisoikeusperustaisessa toteuttamisessa YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Työkaluja tähän löytyy kylliksi: vammaissopimuksen 19 artiklaa (eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) koskeva yleiskommentti (CRPD/C/GC/5, ks. epävirallinen käännös Tukiliiton sivuilla (pdf)) kuvaa konkreettisesti, millaisia yksilöllisten tukipalveluiden tulee olla, jotta ne tukevat  elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estävät eristämistä tai erottelua yhteisöstä sopimuksen mukaisesti. Se voitaisiin ottaa hyvinvointialueilla yhdeksi uuden vammaispalvelulain soveltamisohjeeksi.

Vammaisjärjestökentän viesti on jo pitkään ollut, että nimenomaan oikea-aikaisen, riittävän ja sopivan tuen järjestäminen tuottaa myös taloudellisia säästöjä, kun raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarve vähenee. Samalla, kun hallitus hakee sosiaali- ja terveydenhuollosta säästöjä rajaamalla, priorisoimalla ja leikkaamalla, uusien aluevaltuutettujen tulisi ohjata hyvinvointialueita toteuttamaan ihmisoikeuksia, eli yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluita. Tämä on paitsi inhimillisesti ja oikeudellisesti, myös taloudellisesti kestävää.

*

Tutustu ja vaikuta: Kehitysvammaisten Tukiliiton kunta- ja aluevaalitavoitteet.

*

Kirjoittaja työskentelee juristina Tukiliiton oikeuksienvalvonnan tiimissä.