Henkilökohtainen budjetointi on mahdollisuus

Henkilökohtainen budjetointi eli HB on palveluiden järjestämistapa, jonka tarkoituksena on vahvistaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden, valinnanvapauden ja osallisuuden toteutumista. Ajatuksena on, että oma henkilökohtainen budjetti mahdollistaisi avun ja tuen järjestämisen yksilöllisemmin ja tuen tarpeita vastaavasti. Suurimmalle osalle sote-palvelut toimivat sellaisenaan. Jos näin ei ole, on omalla budjetilla mahdollista valita palvelut itse perinteisten valmiiden vaihtoehtojen sijaan.

Henkilökohtaisen budjetoinnin ideaa ja mahdollisuuksia on Suomessa kehitelty ja kokeiltu jo pitkään. Itse työskentelen Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä, jossa olemme vieneet kehittämistyötä eteenpäin ensimmäisten joukossa. 2010-luvun alussa toteutettu Tiedän mitä tahdon! -hanke (linkki vie Suunnan sivuille) oli osuvasti nimetty, koska se kiteytti HB:n idean loistavasti; jos saisit itse päättää, miten oman tuen ja palvelut järjestäisit? Henkilökohtaisen budjetoinnin taustalla on ajatus, että sinä itse olet oman elämäsi paras asiantuntija ja että tarpeeseen parhaiten vastaavat palvelut ovat pidemmän päälle vaikuttavin tapa toimia niin hyvinvoinnin kuin kustannusten osalta.

Kehittämistyössä on pyritty määrittämään yhdessä raameja sekä perusteltuja pelisääntöjä, joiden rajoissa budjettia voisi käyttää. On haluttu muun muassa selvittää, ketkä HB:sta hyötyisivät, millaista apua tukea sillä voisi järjestää ja miten sen arvo määritettäisiin. Tärkeää on ollut arvioida HB:n vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia suhteessa muihin palveluiden järjestämisen tapoihin ja miten HB niiden rinnalle asettuu.

Suomen HB-malli

Pisimmälle tätä kehittämistyötä on viety viime vuonna valtakunnallisessa Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaamassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa kaksivuotisessa kokeiluhankkeessa. Vuodenvaihteessa päättyneen työn tuloksena syntyi ehdotus Suomen HB-mallista (linkki vie STM:n julkaisuihin). Malli sisältää määritelmät siitä, mitä järjestämistavalla tarkoitetaan ja miten se soveltuisi lainsäädäntöömme.

HB-hankkeessa tehtiin hyvää työtä valtakunnan tason lisäksi yhdeksässä alueellisessa hankkeessa. Hankkeet tukivat yhteisen näkemyksen syntymistä ja niissä kehitettiin samalla monenlaisia työkäytäntöjä ja menetelmiä. Osa näistä on kuvattu Innokylässä. Kannattaa käydä tutustumassa vaikkapa Essoten hankkeessa kuvattuihin rooliodotuksiin ja -muutoksiin, Etevan hankkeessa kehiteltyihin Elämänsuunnittelun korttipakkoihin sekä Pirkanmaan HB:n toteuttamismalliin. (Linkit vievät hankkeiden sivuille.)

Voit katsoa myös Eksoten hankkeen tuottaman videon Mitä henkilökohtainen budjetointi on? (3:47 min)

Mitä seuraavaksi?

Ehdotus henkilökohtaisen budjetoinnin mallista on nyt kaikkien tutustuttavana. Tällä tietoa ehdotus ei etene hetkeen päätöksentekoon, sillä ehdotus ei mitä luultavimmin ehdi enää tämän hallituskauden käsittelyyn mukaan. Huomio tässä vaiheessa annetaan täysimääräisesti vammaispalvelulainsäädännön uudistukselle. Ehdotus Suomen HB-mallista on vahvasti uuden vammaispalvelulain hengen mukainen. Kunnianhimoista olisi ollut yrittää saattaa vammaispalvelulain kokonaisuudistukseen hyvin istuva ja sitä tukeva HB-lainsäädäntö voimaan samanaikaisesti. Käytännössä tämä olisi ehkä osoittautunut liian haasteelliseksi toteuttaa. Maltti on tässäkin tapauksessa valttia.

On tärkeää, että henkilökohtainen budjetointi tulee osaksi uudistuvaa vammaislainsäädäntöä ja siten kaikkien siitä hyötyvien vammaisten ihmisten käyttöön. Jotta näin tapahtuisi, HB on nostettava esille seuraavan hallituksen ohjelmassa. Tämän puolesta on tehtävä sinnikkäästi vaikuttamistyötä.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön (KVPS) perustamassa Suunnassa jatkamme edelleen pitkäjänteistä ja vaikuttavaksi koettua työtä henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisen parissa. Pyrimme jakamaan mahdollisimman kattavaa ja ajantasaista tietoa muun muassa verkkosivujemme kautta. Asioista pysyy ajantasalla uutiskirjeen tilaamalla. Suuntaamo-verkoston (linkki vie Facebook-ryhmään) toiminnalla haluamme tarjota oppimisen ja yhteiskehittämisen mahdollisuuksia erilaisissa järjestämissämme tilaisuuksissa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Yhdessä onnistumme!

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikön tehtävässä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä. Hänen vastuullaan on säätiön perustaman Suunnan eli henkilökohtaisen budjetoinnin keskuksen luotsaaminen.

Petteri @kukkaniemi: On tärkeää, että #HenkilökohtainenBudjetointi tulee osaksi uudistuvaa vammaislainsäädäntöä ja kaikkien siitä hyötyvien vammaisten ihmisten käyttöön. #Valas

Blogin valokuvassa ovat artesaani Ville Markkanen, hänen mentorinsa, taiteilija Kristian Venäläinen sekä työvalmennus Kätevän ohjaaja Juha Hurmerinta. Ville työskentelee Jyväskylän Taidekeskus Järvilinnassa omalla työhuoneellaan osana talon taiteilijayhteisöä. Viikkorytmiin kuuluu tämän lisäksi yksi työtoimintakeskuspäivä, joka kuluu paljolti käytännön asioiden hoitamiseen. Tutustu Villen tarinaan lähemmin Suunnan sivuilla. Kuva (2018): Jyväskylän kaupunki / Petteri Kivimäki.