Vuoden selväsanainen 2023 on Selkovantaalainen

Vuoden selväsanainen -kilpailu huipentui kansainvälisen selkokielen päivän tilaisuudessa 29.5. Tilaisuus järjestettiin Tampereen yliopistossa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman valitsi voittajan kolmen parhaan ehdokkaan joukosta.

Selkovantaalainen on ensimmäinen selkokielinen paikallislehti

Kilpailun voittaja Selkovantaalainen on ensimmäinen selkokielinen paikallislehti Suomessa, joten kyseessä on merkittävä uusi avaus. Vantaan Sanomien julkaisema Selkovantaalainen ilmestyy kerran kuukaudessa.

”Kyseessä on hieno uusi avaus. On hienoa, että Selkovantaalainen tekee tiivistä yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa”, Stenman perusteli valintaansa.

Lehden aihevalinnoissa pyritään ottamaan huomioon monikielisen ja -kulttuurisen yhteisön tarpeet. Koska lehti jaetaan painettuna kaikkiin koteihin, tavoittaa se myös sellaisia selkokielen tarvitsijoita, jotka eivät käytä internetiä. Näin entistä useammalla ihmisellä on mahdollisuus saada tietoa kotikaupunkinsa ajankohtaisista tapahtumista.

Selkovantaalainen-lehden Mia Lindström ja Tiina Parikka, jotka ottivat tunnustuksen vastaan, kertoivat, että viime lokakuussa aloittaneelle lehdelle on ollut Vantaalla tarvetta.
”Lehden teko on ollut hyvä kokemus. Taustallamme on iso konserni, joten ehkä toiminta laajenee muihinkin paikallismedioihin”, Tiina Parikka arvioi.

Kunniamaininnat tutkimukselle ja opetukselle

Selkokielen neuvottelukunnan esiraati nosti kilpailun kärkikolmikkoon lisäksi usealla eri paikkakunnalla toimivan Ammattiopisto Spesian ja Tampereen yliopiston Lätt finlandssvenska -tutkimushankkeen, jotka palkittiin selkokielen päivän tilaisuudessa kunniamaininnalla.

Ammattiopisto Spesia on viime vuosina lähtenyt kehittämään selkokielen asemaa entistä kokonaisvaltaisemmin osaksi viestintäänsä. Lätt finlandssvenska -hankkeessa tutkitaan selkoruotsia ja edistetään näin ruotsinkielisten selkokielen tarvitsijoiden asemaa Suomessa.

Vuoden selväsanainen -palkinto

Vuoden selväsanainen on tunnustuspalkinto, joka on jaettu vuodesta 1996 alkaen. Sen ovat vuodesta 2016 lähtien jakaneet vuorotellen selkokielen neuvottelukunta ja Kotimaisten kielten keskus. Selkokielen neuvottelukunta myöntää palkinnon taholle, joka on edistänyt selkokielistä tiedotusta ja toimintaa Suomessa. Kotimaisten kielten keskus jakaa palkinnon hyvän virkakielen edistämisestä.

Vuoden selväsanainen -palkinnon voi saada ihminen tai taho, jonka toiminnan ansiosta ihmiset saavat tietoa tai voivat nauttia kulttuurista selkokielellä. Palkinto myönnetään sellaiselle toimijalle, jonka ansiosta selkokieltä tarvitsevien ihmisten on helpompi toimia yhteiskunnassa, esimerkiksi äänestää, käydä museossa ja hoitaa omia asioitaan.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on yleiskieltä helpompaa. Selkokieltä tarvitsee Selkokeskuksen arvion mukaan useampi kuin joka kymmenes suomalainen. Selkokieltä tarvitsevat ihmiset ovat vaarassa syrjäytyä liian vaikean kielen vuoksi. Siksi on tärkeää, että eri tahot tekevät töitä selkokielen käytön edistämiseksi.

Vuoden selväsanaisen sivu Selkokeskuksen nettisivuilla:
selkokeskus.fi

Kuvassa
Yle Selkouutisten Pertti Seppä haastattelee yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmania, joka on julkistanut Vuoden selkosuomalaisen, sekä Selkovantaalainen-lehden Mia Lindströmiä ja Tiina Parikkaa.