Voiko selkokieltä puhua? Millaista on selkokielinen vuorovaikutus? 

Miten toimia yhteiskunnassa ja hoitaa omia asioitaan, jos kielitaito on heikko? Yksi ymmärtämistä helpottava ratkaisu on selkokielinen viestintä, jota on kehitetty Suomessa erityisryhmien kommunikoinnin tueksi. Selkokieltä on kuitenkin tutkittu ja kehitetty lähinnä kirjoitettuna kielimuotona, kun taas puhuttu selkokieli on varsin uutta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Leealaura Leskelän tutkimus tarttuu tähän aiheeseen.

Uraauurtava väitöstutkimus tutkii puhuttua selkokieltä

”Tarkastelen keskustelunanalyysin menetelmällä keskusteluita, joihin osallistuu kaksi kielitaidoiltaan eriparista puhujaa, kehitysvammainen henkilö ja kehitysvamma-alan ammattilainen. Tutkin puhujien vuorovaikutusta ja sen haasteita sekä pohdin, voiko näissä tilanteissa yksinkertaistaa puhettaan eli puhua selkokieltä”, Leealaura Leskelä kertoo.

Tutkimustulokset osoittavat, että puhujilla on useita keinoja ja valmiuksia puhua selkokieltä, mutta hankalissa vuorovaikutustilanteissa ne voivat unohtua.

”Esimerkiksi sitkeät ymmärrysvaikeudet ovat tukalia selvittää etenkin silloin, jos ammattilainen tulkitsee kehitysvammaisen henkilön sanovan jotakin, mikä ei voi pitää paikkaansa. Toisinaan kehitysvammaisen puhujan auktoriteettiasema voi joutua kyseenalaistetuksi, vaikka hän puhuu itseään koskevasta aiheesta. Tällaisissa tilanteissa puhujien on vaikea päästä keskustelussa eteenpäin.”

Leealaura Leskelä analysoi keskustelutilanteita, joissa työ- ja toimintakeskuksen työhönvalmentaja antoi palautetta kehitysvammaiselle työtekijälle tämän osaamisesta. Hän pyrki selvittämään, miten palaute tulisi muotoilla, jotta se parhaiten auttaisi kehitysvammaista työntekijää kehittymään työssään.

”Muun muassa näihin tilanteisiin voi löytyä apua selkopuheen ja -vuorovaikutuksen ohjeistuksesta, jonka kehittämiseen tutkimukseni tähtää”, Leealaura Leskelä sanoo.

Tutkimustuloksissa korostuu kuitenkin, ettei puhuttua selkokieltä voi ohjeistaa samalla tavalla kuin kirjoitettua selkokieltä. Puhetilanteet etenevät niin nopeasti, ettei puhujan ole mahdollista harkita kielenkäyttöään yhtä tarkasti kuin kirjoittajan. Toisaalta puheessa voi aina korjata, muokata tai kokeilla jotakin muuta tapaa ilmaista itseään.

”Puhutun selkokielen ohjeistuksen tulisi toimia keinovalikoimana, josta ammattilainen voi valita sopivia tapoja toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Sen sijaan tiukkojen sanoja ja kielen rakenteita koskevien sääntöjen antaminen puhujille ei ole mielekästä”, Leealaura Leskelä toteaa.

Leealaura Leskelän väitöskirja Selkopuhetta! Puhuttu selkokieli kehitysvammaisten henkilöiden ja ammattilaisten vuorovaikutuksessa tarkistettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2022.

Lisätietoja:
Leealaura Leskelä
Selkokeskus/Kehitysvammaliitto
leealaura.leskela@kvl.fi

Linkki väitöskirjaan (siirry sivulle)
Selkopuhetta! : Puhuttu selkokieli kehitysvammaisten henkilöiden ja ammattilaisten vuorovaikutuksessa (helsinki.fi)

Teksti Anneli Puhakka
Kuvituskuvassa Apajan päivätoimintakeskuksessa Jenni Pahkasalo ilmaisi pitävänsä kaikenlaisista kulttuuririennoista. Kuvaaja Suvi Elo.