Vammaispalvelulakiesitys etenee eduskunnassa – Esitykseen on tehty useita parannuksia

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) hyväksyi keskiviikkona 25.1.2023 yksimielisesti mietintöluonnoksen uudesta vammaispalvelulaista. Lakiesitykseen on tehty olennaisia muutoksia, joista monet ovat tarpeellisia parannuksia kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta.

Parannuksia erityiseen osallisuuden tukeen, lasten asumiseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä päivätoimintaan

Mietintöluonnoksen mukaan erityisen osallisuuden tuen kuukausittaista vähimmäistuntimäärää oltaisiin asteittain nostamassa vastaamaan vapaa-ajan henkilökohtaisen avun minimituntimääriä. Erityisen osallisuuden tuen kuukausittainen vähimmäistuntimäärä nousisi 10:stä 20:een (v. 2025) ja edelleen 30:een vuoteen 2026 mennessä. Kyseessä olisi vähimmäistuntimäärä, joten erityistä osallisuuden tukea tulisi yksilöllisen tarpeen mukaan myöntää vähimmäismäärää enemmän heti lain voimaantulosta alkaen.

StV teki tärkeitä parannuksia myös lapsen asumisen tuen kokonaisuuteen. Tukea lapsen asumiseen omassa kodissaan on täsmennetty niin, että tukea on tarvittaessa saatava ympäri vuorokauden. Lapsen kodin ulkopuolisen asumisen enimmäismaksua puolestaan alennettaisiin 500 euroon kuukaudessa, minkä lisäksi uudessa vammaispalvelulaissa esitetään säädettävän aiempaa tarkemmin lapsen kuulemisesta kodin ulkopuolisesta asumisesta päätettäessä sekä lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta kodin ulkopuolisen asumisen tilanteissa.

Mietintöluonnoksen mukaan aamu- ja iltapäiväaikainen toiminta järjestettäisiin vammaispalvelulain mukaisena lyhytaikaisena huolenpitona silloin, jos kunta ei järjestä perusopetuslain nojalla aamu- ja iltapäiväaikaista toimintaa, joka vastaisi vammaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Vammaispalvelulain perusteella järjestettävä aamu- ja iltapäiväaikainen toiminta olisi mietintöluonnoksessa esitetyn mukaan täysin maksutonta, eli maksua ei perittäisi edes osittaisesta ylläpidosta.

StV teki tärkeän korjauksen myös päivätoimintaa koskevaan esitettyyn sääntelyyn. Päivätoiminta ei mietintöluonnoksen mukaan edellyttäisi työkyvyttömyyttä, mikä tarkoittaa, että palvelua voisi saada joustavasti rinnakkain palkkatyön, työtoiminnan tai työllisyyttä edistävän toiminnan kanssa, kuten nykyisinkin. Lisäksi päivätoimintaan sisältyisivät maksuttomina sen toteuttamiseksi tarpeelliset matkat. Tukiliitto katsoo, että myös työtoimintaan liittyvät kuljetusten omavastuut olisi tullut poistaa samoin perustein: maksu voi yhtäältä vaarantaa palvelun käyttämistä, ja toisaalta myös työtoimintaan osallistuvien vammaisten henkilöiden tulot ovat usein niin pienet, että heille on joka tapauksessa tehtävä päätös maksuhuojennuksesta. Tähän tulee vahvasti ohjata lakia toimeenpantaessa.

Sääntelyn täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen tehty parannuksia

Mietintöluonnoksessa on lisäksi täsmennetty useiden säännösten sanamuotoja niin, että ne ilmaisevat aiempaa esitettyä selkeämmin sen, milloin henkilöllä on subjektiivinen oikeus tiettyyn palveluun. Tukiliitto katsoo, että esitys on kohentunut huomattavasti myös näiltä osin ja jakaa mietinnössä esitetyn näkemyksen siitä, että vammaispalvelulain sääntelyn on kuitenkin pystyttävä joustamaan siten, ettei lain ulkopuolelle pääse muodostumaan väliinputoajaryhmiä eri tavoin vammaisista henkilöistä.

Tukiliitto pitää StV:n mietintöluonnosta hyvänä

Mietintöluonnoksen mukaan lain voimaantulo ajoittuisi vuoden 2023 lokakuuhun. Tukiliitto katsoo, että vammaispalvelulakiesitykseen on tehty StV:n käsittelyssä olennaisia ja tärkeitä muutoksia, jotka turvaavat vamman vuoksi välttämättömät palvelut kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville ihmisille alkuperäistä esitystä paremmin.

”Toivomme, että tämä olennaisesti parantunut esitys etenee ja hyväksytään eduskunnassa”, Tukiliiton vaikuttamistyön johtaja Jutta Keski-Korhonen sanoo.