Tukiliitto lausui vammaispalvelulain uudistuksesta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

Kehitysvammaisten Tukiliitto oli perjantaina 11.11.2022 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) kuultavana esitetystä uudesta vammaispalvelulaista. Tukiliiton asiantuntijapuheenvuoron piti lakimies Tanja Salisma, minkä lisäksi valiokunnalle toimitettiin kirjallinen lausunto.

Tukiliitto totesi, että laajalti YK:n vammaissopimukseen pohjautuva uusi vammaispalvelulaki olisi tärkeää saada valmiiksi kuluvalla hallituskaudella, ja nosti esiin keskeisimpinä pitämiään korjaustarpeita hallituksen esityksestä.

Asiakasmaksurasituksen kasvu

Tukiliitto nosti kuulemisessa esiin asiakasmaksurasituksen kasvun yhtenä hallituksen esityksen suurimmista ongelmista. Tukiliitto esitti, että esimerkiksi työ- tai päivätoiminnan kuljetusten säätäminen maksuttomiksi parantaisi kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten asemaa lakiuudistuksessa, eikä toisaalta aiheuttaisi lisäkustannuksia, sillä näiden ihmisten kohdalla kuljetusten omavastuita jouduttaisiin todennäköisesti joka tapauksessa alentamaan tai poistamaan. Myös vammaisten lasten perheitä uhkaavaa maksurasituksen kasvua tulee Tukiliiton mielestä vielä tarkastella kriittisesti. Tukiliitto korosti, että vamman vuoksi tarvittava apu ja tuki ei normaalisuusperiaatteen mukaisesti saa olla miltään osin maksullista.

Päivä- ja työtoiminta ja työhönvalmennus

Tukiliitto totesi, että päivätoimintaa tulee saada tarpeen mukaan ilman kategorisia rajauksia ja että työhönvalmennuksesta tulee säätää laissa. Työtoimintaa ja työhönvalmennusta koskevan sääntelyn jättäminen vuoden 1982 sosiaalihuoltolain varaan on riittämätön ratkaisu. Tukiliitto esitti, että kehitysvammalain säännökset työtoiminnasta jätetään voimaan, kunnes Suomeen saadaan tarvittavat säädökset työelämäosallisuuden edistämisestä.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen avun osalta Tukiliitto vaati valiokunnassa voimavararajauksen poistamista, sillä edellytys on syrjivä ja vastoin YK:n vammaissopimusta. Mikäli eduskunta ei päädy poistamaan kyseistä edellytystä laista, Tukiliitto katsoi, että erityisen osallisuuden tuen palvelun tulee olla sisällöllisesti ja määrällisesti samantasoinen palvelu vapaa-ajan henkilökohtaisen avun kanssa, jotta eri tavoin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus toteutuu.

Asumisen ja rajoitustoimien rajapinta

Tukiliitto nosti esiin teknisluonteisen korjaustarpeen esitetyssä asumisen tukea ja vaativaa moniammatillista tukea koskevassa sääntelyssä. Hallituksen esityksestä voi nykyisellään saada sen käsityksen, että henkilö, joka tarvitsee asumisessaan rajoitustoimenpiteitä, ei voisi asua vammaispalvelulain tarkoittaman asumisen tuen piirissä, vaan kyse olisi aina vaativan moniammatillisen tuen palvelun piirissä. Tukiliitto ehdotti näiltä osin täsmennyksiä lakiin siten, että rajoitustoimenpiteitä voidaan laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin käyttää myös asumisen tuen ja lapsen asumisen tuen palveluissa, eikä vaativan moniammatillisen tuen päätöstä tule tällöin tehdä automaattisesti vaan ainoastaan, kun kyseiselle palvelulle on tosiasiallinen tarve asumisen tuen lisäksi.
Kirjallisessa lausunnossaan StV:lle Tukiliitto nosti esiin myös muutamia muita täsmennys- ja korjaustarpeita.

Tukiliitto totesi lopuksi, että lain toimeenpanoa tulee tukea hyvin vahvasti erilaisten lain soveltamista helpottavien materiaalien muodossa. Lisäksi Tukiliitto korosti, että lain toimeenpanoa on seurattava huolellisesti ja puututtava aktiivisesti mahdollisiin havaittuihin epäkohtiin. Tukiliiton näkemyksen mukaan seurantatyöhön tulee YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla osallistaa eri tavoin vammaisia ihmisiä edustavat järjestöt.

Voit lukea koko lausunnon täältä: Lausunto HE:stä 191/2022 vp vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi 10.11.2022 (pdf).

Lakiuudistus on tärkeää saada valmiiksi, esitimme siihen konkreettisia muutoksia, jotka varmistaisivat eri tavoin vammaisten henkilöiden oikeudet yhdenvertaisesti. #vammaispalvelulaki #yhdenvertaisuus