Tukiliitto antoi lausunnon uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta – Järjestöt vaativat sosiaalisen toimintarajoitteen huomioimista laissa ja sen soveltamisohjeissa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kuulemistilaisuuden uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta 27.11.2023. Kehitysvammaisten Tukiliitto totesi lausunnossaan, että uuden lain soveltamisalan tulee pohjautua YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti sellaiseen vammaisen henkilön määritelmään, joka kattaa erilaiset toimintarajoitteet laajasti ja toteuttaa siten yhdenvertaisuutta myös eri tavoin vammaisten ihmisten välillä.

Tukiliitto korosti, että sosiaalinen toimintarajoite on välttämätöntä säilyttää soveltamisalasäännöksessä, jotta esimerkiksi autismi- ja neurokirjon ihmiset sekä lievästi kehitysvammaiset ihmiset saavat vammaispalveluita niitä tarvitessaan. Väliinputoajaryhmien huomioiminen vammaispalveluissa nykyistä paremmin on ollut yksi lainsäädäntöuudistuksen keskeisistä tavoitteista.

Hallitus tavoittelee uuden vammaispalvelulain lisäkustannusten rajaamista 100 miljoonaan euroon vuodessa. Tukiliitto totesi, että tulee päinvastoin todennäköisesti hyvinvointialueille merkittävästi kalliimmaksi, jos esimerkiksi autismi- ja neurokirjon ihmiset jäisivät jatkossakin vammaispalvelujen ulkopuolelle niitä tarvitessaan ja ohjautuisivat kalliimpien ja raskaampien palveluiden, kuten lastensuojelun sijaishuollon tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin.

Uuden vammaispalvelulain soveltamisalasäännöksestä poistettiin eduskuntakäsittelyn aikana niin kutsuttu ikääntymisrajaus perustuslakivaliokunnan (PeV) vaatimuksesta. Tässä yhteydessä PeV totesi, että ”palveluiden eriyttäminen työikäisten ja työiän ylittäneiden välillä sinänsä ole välttämättä ongelmallista, kunhan eroille on hyväksyttävä peruste”. Tukiliitto totesi, että jos lain soveltamisalaan yritettäisiin valmistella jonkinlainen ikääntymisrajaus, ikääntyvät ja iäkkäät vammaiset henkilöt sekä ikääntyneenä vammautuvat henkilöt eivät saa jäädä vammaispalveluiden ulkopuolelle tai joutua siirtymään vanhuspalveluihin, joissa ei yleensä pystytä vastaamaan esimerkiksi kehitysvammaisuudesta aiheutuviin erityistarpeisiin.

Tukiliitto korosti, ettei uuden vammaispalvelulain palveluita koskevia pykäliä tule missään tapauksessa avata ja että soveltamisalaan mahdollisesti tehtävät muutokset eivät saa vaarantaa eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaista pääsyä tarvitsemiinsa vammaispalveluihin. Tukiliitto katsoi, että jos perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää tapaa soveltamisalan tarkentamiselle ei löydy, lakia muuttamattakin on esimerkiksi STM:n soveltamisohjein mahdollistaa edistää uuden vammaispalvelulain soveltamista niin, että varmistetaan sen säilyminen vammaisten ihmisten palveluita koskevana erityislakina.

Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan tästä (pdf aukeaa uuteen välilehteen): THL:n kuulemistilaisuus uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta

Kehitysvammajärjestöt, Autismiliitto ja ADHD-liitto julkaisivat kirjoituksen sosiaalisen toimintarajoitteen käsitteestä

Kehitysvammajärjestöt, Autismiliitto ja ADHD-liitto julkaisivat soveltamisalan tarkentamista koskevan lainvalmistelun ja myös sen toimeenpanon tueksi kirjoituksen sosiaalisen toimintarajoitteen käsitteestä. Järjestöt korostavat kirjoituksessaan sosiaalisen toimintarajoitteen käsitteen säilyttämisen välttämättömyyttä ja katsovat, että sosiaalinen toimintarajoite tulisi määritellä ja avata tarkemmin uuden lain soveltamisohjeissa.

Kirjoituksessa todetaan, että YK:n vammaiskomitean soveltamiskäytännön perusteella on ilmeistä, että myös sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteet kuuluvat vammaisuuden määritelmän piiriin silloin, kun ne vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa estävät esimerkiksi neurokirjon ihmisten täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Järjestöt katsovat, että sosiaalisen toimintakyvyn käsite on lainsäädännön näkökulmasta riittävän vakiintunut myös siksi, että se muodostaa yhden toimintakyvyn osa-alueen WHO:n laatimassa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisessä ICF-luokituksessa.

Toimintakykyä tulisi järjestöjen kirjoituksen mukaan tarkastella kokonaisuutena, koska myös muut toimintakyvyn osa-alueet (kuten fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen tai aisteihin liittyvä) ovat yhteydessä sosiaaliseen toimintakykyyn. Toimintakyvyn eri osa-alueita käytetään pitkälti juuri sosiaalisissa yhteyksissä. Hyväkin esim. kognitiivinen tai fyysinen toimintakyky voi jäädä hyödyntämättä, ellei henkilön sosiaalisia toimintarajoitteita tunnisteta eikä häntä niissä tueta.

Lue kirjoitus kokonaisuudessaan tästä (pdf aukeaa uuteen ikkunaan): Kirjoitus sosiaalisen toimintarajoitteen käsitteestä.

Totesimme #vammaispalvelulaki #soveltamisala lausunnossamme: #SosiaalinenToimintarajoite välttämätöntä säilyttää soveltamisalapykälässä, ikääntyneitä vammaisia ihmisiä ei saa jättää palveluiden ulkopuolelle.