Suomen omaishoidon verkosto: Läheiset leikkausten puristuksissa

Kuka tahansa voi läheisensä avun tarpeen vuoksi joutua omaishoitotilanteeseen.  Läheiset tarjoavat valtavasti apua ja tukea omaisilleen, ja omaishoito on keskeinen osa hoivan kokonaisuutta. Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt ovat huolissaan omaishoitajiin samanaikaisesti useilta eri tahoilta kohdistuvista leikkauksista.

Omaishoito säästää hyvinvointialueen kuluja, sillä sen avulla ihminen voi asua kotona pidempään läheisen tukemana. Tällä on suuri vaikutus hyvinvointialueiden talouteen ja toimintaan, sillä yksistään ikääntyneiden hoidon menot ilman omaisten apua olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia suuremmat.

Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen maksaa arvion mukaan noin 64 000 euroa vuodessa, kun omaishoidon kustannukset ovat keskimäärin noin 13 000 vuodessa.

Omaishoito voi kuitenkin tulla kalliiksi omaishoitajalle. Tänä keväänä omaishoitajille tehdyn kyselyn mukaan työelämässä olevista vastaajista lähes 60 prosenttia kertoi omaishoidon heikentäneen omaa toimeentuloaan.

Samaan aikaan sosiaaliturvan kiristykset ja sote-asiakasmaksujen korotukset aiheuttavat taloudellista ahdinkoa perheissä, joita kohtaa sairaus tai muu tuen tarve.

Hyvinvointialueiden säästöpaineet lisäävät eriarvoisuutta

THL:n selvityksen mukaan omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa eri hyvinvointialuilla. Hyvinvointialueilla on säästöpaineita ja omaishoidon tuki harkinnanvaraisena ja määrärahasidonnaisena on monella alueella leikkausuhan alla. Omaishoitajilla on vaikeuksia saada tarvitsemaansa vapaata, kun hyvinvointialueet leikkaavat hoivapaikoista ja työntekijöistä on pulaa. Omaishoitajilla ei myöskään välttämättä ole varaa pitää vapaata, sillä sijaishoidon asiakasmaksu omaishoitajan vapaan ajalta voi olla perheelle liian kallis.

Samaan aikaan omaishoitajia ja läheisiä tukevien sote-järjestöjen taloudellista tukea leikataan raskaasti tulevina vuosina. Suhteellisen pienillä avustuksilla järjestöt kuitenkin pystyvät tukemaan omaishoitajia jakamalla tietoa sekä järjestämällä virkistystä- ja vertaistukea. Tällaisia toimenpiteitä ei julkinen puoli tarjoa. Yksikin vertaistapahtuma voi ehkäistä omaishoitajan uupumista ja hoidettavan tehostettuun palveluasumiseen siirtymistä. Nuorten hoidettavien kohdalla vertaistuki kohentaa itsetuntoa. Sen ansiosta nuori selviytyy paremmin yhteiskunnassa omien voimavarojensa mukaisesti, ilman kallista laitoshoitoa.

Omaishoitajat ansaitsevat arvostusta, tukea tärkeään tehtäväänsä ja mahdollisuuden elää myös omaa elämäänsä. Omaishoito ei saa johtaa taloudelliseen ahdinkoon eikä omaishoitajaa saa jättää yksin ilman riittäviä palveluja.

Suomen omaishoidon verkosto ja Tukiliitto toivottavat hyvää omaishoitajien viikkoa!

. . .

Lähteet:

• Keväjärvi, Marja; Lindholm, Maria & Arto Reiman (2020) Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet
• THL Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024 (pdf)
• Omaishoitajaliiton omaishoitajakysely 2024 (pdf)