Selkokeskus: Onko eduskuntavaalien ehdokkailla uskallusta kertoa tavoitteistaan selkokielellä?

Selkokeskuksen Selkokieltä eduskuntaan -kampanja tekee näkyväksi, että Suomessa on jopa 750 000 ihmistä, joille selkeäkin yleiskieli on liian vaikeaa. Hankala kieli voi estää yhteiskunnan toimintaan osallistumisen – esimerkiksi äänestämisen. Siksi myös politiikasta ja vaaleista pitäisi viestiä selkokielellä, siis sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteiltaan helpotetulla kielellä.

Kampanjassa ehdokkaita ja puolueita kannustetaan tutustumaan selkokielen periaatteisiin. Ehdokkaita haastetaan kuvaamaan lyhyet videot, joilla he kertovat mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti kolme tärkeintä vaalitavoitettaan. Puolueiden taas toivotaan julkaisevan tavoitteensa selkokielellä esimerkiksi verkkosivuillaan. Kampanjan osallistujien on mahdollista saada neuvoja ja tukea Selkokeskuksesta.

Selkeä yleiskieli ei aina riitä

Kampanja paljastaa, onko ehdokkailla ja puolueilla rohkeutta avata vaalitavoitteitaan selkokielellä.

”Kampanja auttaa kuuntelemaan poliitikkojen puhetta myös kriittisesti: kuinka selkeästi he puhuvat. Joskus poliitikot voivat puhua selkeää kieltä mutta eivät varsinaista selkokieltä”, huomauttaa Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä.

Selkokieli ja selkeä yleiskieli menevätkin helposti sekaisin. Kun arkipuheessa esimerkiksi luentoa kehutaan selkokieliseksi, on usein kyseessä selkeä yleiskieli. Selkokieli taas on tarpeen ottaa käyttöön etenkin silloin, kun viestitään kaikille kansalaisille tärkeistä asioista tai nimenomaan selkokieltä tarvitseville ryhmille, esimerkiksi maahan muuttaneille, kehitysvammaisille tai muistisairaille ihmisille.

Kampanjan etenemistä ja ehdokkaiden suorituksia voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #SelkokieltäEduskuntaan sekä Selkokeskuksen kanavilla.

Kehitysvammaliiton Selkokeskus edistää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria. Selkokieli on selkeää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto, jota tuotetaan tiettyjen periaatteiden mukaan. Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä (Juusola 2019). Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus, heikko lukutaito tai se, että äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

Lisää tietoa Selkokeskuksen sivulla

Selkokielen tarve
selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-tarve

Näin kirjoitat selkokieltä
selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta

Näin puhut selkokieltä
selkokeskus.fi/selkokieli/nain-puhut-selkokielta