Sairaalapassi antaa tietoa kehitysvammaisen henkilön tuen tarpeista

Sairaalapassin tarkoitus on lisätä paljon tukea tarvitsevien kehitysvammaisten ihmisten potilasturvallisuutta sekä parantaa hoidon laatua ja itsemääräämisoikeutta. Passi on asiakkaan tekemä opas, jota hän pitää mukanaan tullessaan vastaanotolle, päivystykseen tai sairaalaan. Sen avulla hän kertoo itsestään, kommunikoinnistaan, terveydestään ja sairauksistaan sekä tuen tarpeistaan tutkimus- ja hoitotilanteissa ja sairaalassa ollessaan.

Lapin tukipiirin ja Lapin sairaanhoitopiirin kehittämästä sairaalapassista on nyt tehty 2. versio. Passiin on lisätty asiaksi Pituus ja Paino, joita ei ollut aiemmin. Lisäksi passi on päivitetty Laphan eli Lapin hyvinvointialueen tiedoilla. Passin entinen osoite tulee poistumaan ja uusi passi löytyy osoitteesta: https://lapha.fi/lapin-keskussairaalan-potilasopas, sivun alalaidassa on kohta Sairaalapassi.

Ajatus sairaalapassista alkoi itää rovaniemeläisen Taimi Tolvasen mielessä jo vuosia sitten. Lapin tukipiirin jäsen, kahden vaikeasti vammaisen aikuisen lapsen äiti ja psykologi opetti aikoinaan sairaanhoitajaopiskelijoille kuvilla tuettua kommunikaatiota. Materiaalia etsiessään hän törmäsi netissä kansainvälisiin, etenkin brittiläisiin, esimerkkeihin sairaalapassista.

Kaikkien kehitysvammaisten ihmisten käyttöön tarkoitettu, vuonna 2021 julkaistu passi on Suomessa ainutlaatuinen.

”Tavoitteena on, että passin tarjoamia tietoja hyödynnettäisiin kehitysvammaisen henkilön asioidessa terveydenhuollon vastaanotoilla, hoito- ja tutkimuskäynneillä sekä kuntoutuksessa. Passin käyttö vahvistaa kehitysvammaisen henkilön osallisuutta, oikeuksien toteutumista, yhdenvertaisuutta sekä palvelun saavutettavuutta ja esteettömyyttä”, Taimi Tolvanen kuvaa.

Passin laatimisessa mukana ollut osastonhoitaja Emilia Lilja toteaa, että tavoitteena on tarjota laadukasta hoitoa: ”Sairaalapassi on hyvä apuväline asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen. Hoitavan henkilökunnan on hyvä perehtyä passin tietoihin vastaanottojen, tutkimusten ja päiväkirurgisten toimenpiteiden yhteydessä sekä osastotyössä.”

Passi on luottamuksellinen ja henkilö itse päättää passin käytöstä. Terveydenhuollossa vain työtehtäviensä vuoksi perustellusti ja välttämättä tarvitsevilla on oikeus saada nähdä passin tietoja.

Henkilö voi täyttää sähköisen tai paperisen sairaalapassin yhdessä omaisen tai läheisen, tukihenkilön, lähityöntekijän, hoitohenkilökunnan ja/tai tulkin kanssa. On tärkeää, että passin täyttämisessä on tukena henkilö, joka tuntee asiakkaan hyvin. Tarvittaessa on hyvä käyttää tulkin apua.

”Passia on hyvä päivittää tilanteiden muuttuessa, vähintään vuosittain”, Taimi Tolvanen korostaa.

Vinkkikortit helpottavat passin täyttämistä

Sairaalapassin täydentäminen vinkkikorteilla on asia, jota ei ole kansainvälisissä verrokeissa. Vinkkikorteissa käydään läpi passissa täytettävät kohdat ja kerrotaan, mitä olisi hyvä huomioida. Korttien kysymykset toimivat virikkeenä siihen, mistä asioista voi kirjoittaa.

Ensimmäisen version sairaalapassista Taimi Tolvanen teki pojalleen Mikolle jo vuonna 2013. Se oli sisällöltään vielä laajempi kuin nyt tehty passi. Seuraava, suppeampi versio syntyi syksyllä 2020, kun Taimin tytär Tuija joutui sairaalahoitoon.

Vuosien varrella Taimi oli ehdotellut oppilailleen mallin kehittämistä kaikkien käyttöön, mutta lopulta kävikin niin, että hän teki sen itse, eläkkeelle jäätyään.

”Lapin Tukipiirin puheenjohtaja Rauno Rantaniemi otti yhteyttä sairaanhoitopiiriin, kun haimme hankkeelle STEA-rahoitusta. Sitä emme saaneet, mutta iso kiitos sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokelalle siitä, että passi haluttiin kehittää tästä huolimatta.”

Kehitystyössä on sovitettu yhteen osapuolten tarpeet: mitä tietoa sairaala tarvitsee voidakseen hoitaa potilasta hyvin ja mitä tietoa asiakas ja hänen lähi-ihmisensä haluaa kertoa sairaalalle.

”Passi hyödyttää eniten sellaisia, jotka tarvitsevat paljon tukea”, Taimi Tolvanen korostaa.

Hän on toiminut myös useita vuosia Tukiliiton luottamustehtävissä, muun muassa liittohallituksen jäsenenä. Hän haluaa kiittää Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi Tukiliiton oikeuksienvalvontaa ja osallisuustiimiä, jotka auttoivat kehitystyön vaiheissa. Myös Me Itse -yhdistykseltä ja Kolpeneen palvelukeskukselta tuli tärkeää tukea. Kehitysvammaiset ihmiset ovat myös koekäyttäneet passia ennen sen käyttöönottoa.

Taimi Tolvanen toivoo, että malli leviää muillekin alueille.

”Toki jo tätä passia voi käyttää ja soveltaa, mutta kukin voisi myös räätälöidä omiin tarpeisiinsa sopivan mallin.”

Materiaalit pdf- ja word-tiedostoina:

Sairaalapassi, vinkkikortit (pdf) (Lapha.fi)

Sairaalapassi, käsin täytettävä versio (pdf) (Lapha.fi)

Sairaalapassi, word-ohjelmassa täytettävä versio (docx) (Lapha.fi)