Kehitysvammaiset ihmiset kokevat digi- ja rahapelihaittoja – avuksi kaivataan selkokielisiä työkaluja

• 38 % vastanneista oli sitä mieltä, että kehitysvammaisilla henkilöillä oli hankaluuksia digipelaamisen ajanhallinnassa ja rajaamisessa.
• Vastaajista 25 % eli joka neljäs oli havainnut haitallista rahapelaamista.
• Selkokielinen materiaali ja ammattilaisten kouluttaminen auttaisivat ehkäisemään ja vähentämään digi- ja rahapelihaittoja.

Helmikuun 2023 aikana tehtyyn kyselyyn vastasi 68 henkilöä, joista suurin osa työskenteli ammatillisessa oppilaitoksessa. Kyselyllä kartoitettiin ammattilaisten, vapaaehtoisten sekä opiskelijoiden kokemusta digi- ja rahapelaamisen yleisyydestä sekä pelaamiseen liittyvistä haitoista kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Digipelaamisen kohdalla kysyttiin myös hyödyistä ja pelatessa opituista taidoista.

Digipelaamisesta syntyy haittoja mutta pelaaminen opettaa myös uusia taitoja

Digipelaamisen hyödystä avovastauksissa mainittiin useimmiten uudet taidot (46 %), joita digipelaamisesta kertyy. Tällaisia olivat mm. tietotekniset taidot, sosiaaliset taidot, tiimityöskentelytaidot, matemaattiset taidot, ongelmanratkaisukyky, reaktiokyky, ajattelun kehittyminen, tiedonhakutaidot, motoriikka ja parantunut kirjoitustaito.

Kielitaitoon liittyvät hyödyt, kuten englannin oppiminen, mainittiin 38 % vastauksista. Muita olivat parantuneet sosiaaliset suhteet (44 %), kuten uudet pelikaverit tai yhteydenpito jo olemassa oleviin ystäviin pelaamisen kautta, onnistumisen tunteet (25 %) sekä mielekäs tekeminen arjessa (15 %).

Rahapelaaminen aiheuttaa talouteen liittyviä ongelmia

Vastaajista 25 % eli joka neljäs oli havainnut haitallista rahapelaamista kehitysvammaisilla nuorilla ja aikuisilla. Eniten mainintoja saivat talouteen liittyvät ongelmat (25 %), rahapeliriippuvuus (7 %) sekä asian salailu (6 %). Muita esiin tulleita haasteita olivat mm. mielenterveyden (6 %) haasteet, arjenhallinnan ongelmat (4 %), sosiaaliset haitat (4 %), sekä terveyshaitat (1 %).

Kyselyssä tiedusteltiin myös, missä tilanteissa vastaaja oli huomannut rahapelaamisen aiheuttavan haittoja tai miten ne olivat tulleet esiin. Mainittuja tilanteita olivat asiakastapaamiset, keskustelut henkilön taloudesta tai itsemääräämisoikeudesta tai kun läheiset olivat ottaneet asian puheeksi. Joskus kehitysvammainen ihminen oli itse ottanut asian esiin, esimerkiksi puhuessaan rahahuolistaan.

“Mielestäni on tärkeää, että ammattilainen osaa tunnistaa rahapelihaittoja sekä niiden ilmenemistä. Asiasta kannattaisi kysyä suoraan,” sanoo koulutussuunnittelija Milla Ruuska EHYT ry:stä.

Selkokielisille pelikasvatuksen materiaaleille on kysyntää

Kyselyyn vastanneet kertoivat, millaisia uusia työkaluja ja materiaaleja vastaajat kaipaisivat raha- ja/tai digipelaamisen käsittelyyn. Vastauksissa tuli esiin mm. ulkopuolisen ohjaajan käynnit, selkokieliset ja keskusteluja tukevat oppaat ja tietopaketit sekä toiminnalliset työkalut kuten videot ja pelit. Lisäksi koettiin, että vertaistuki auttaisi käsittelemään aiheita, kuten ryhmäkeskustelut tai kokemuksista kertovat videot. Toisaalta kaivattiin myös parempaa viestintää siitä, minkälaisia materiaaleja on jo tarjolla.

”Me EHYTissä olemme ottaneet kyselyn toiveet huomioon ja kehitimme selkokieliset pelikasvatuksen oppituntimateriaalit yläkouluille ja toiselle asteelle vuoden 2023 aikana”, Ruuska kertoo.

Selkokielisiä päihde- ja pelikasvatuksen oppitunteja on yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoiden ryhmille. Oppitunnit ovat valmiiksi suunniteltuja ja EHYTiltä voi tilata kouluttajan pitämään tunteja. Oppilaitosten ammattilaiset voivat myös itse hyödyntää materiaaleja ilmaiseksi lataamalla ne EHYTin verkkosivuilta. Tutustu lisää osoitteessa ehyt.fi/selvis.

Lisätietoja:

Milla Ruuska
Koulutussuunnittelija
050 524 9909
milla.ruuska@ehyt.fi