Kehitysvamma- ja autismijärjestöt ehdottavat muutoksia vammaispalvelulakiin

Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen eduskuntakäsittely on viivästynyt, eikä laki ehdi tulla voimaan 1.1.2023. Vuodenvaihteen jälkeen sovelletaan edelleen voimasssa olevia kehitysvammalakia ja vammaispalvelulakia. (Tieto viivästyksestä päivitetty 9.12.2022.)

Pidämme tärkeänä, että vammaispalvelulainsäädännön uudistus saataisiin hyväksyttyä syksyn aikana eduskunnassa ja voimaan ensi vuoden alusta lukien.

Korjauksia kuitenkin tarvitaan, jotta lainsäädäntö täyttäisi YK:n vammaisyleissopimuksen Suomelle asettamat velvoitteet ja toteuttaisi lakiuudistuksen tavoitteen mukaisesti kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa.

Tärkeimmät korjaustarpeet liittyvät asiakasmaksurasituksen kasvuun, työ- ja päivätoiminnan sekä työhönvalmennuksen järjestämiseen ja yhdenvertaiseen vapaa-ajan apuun.

Asiakasmaksurasitus kasvamassa merkittävästi

Kun palveluihin pääsemiseksi välttämättä tarvittavat kuljetukset tulevat omavastuullisiksi liikkumisen tukena järjestettäviksi kuljetuspalveluiksi, erityisesti kehitysvammalain mukaisessa työ- tai päivätoiminnassa käyvien ihmisten sekä lyhytaikaisen huolenpidon palveluita käyttävien perheiden maksurasitus kasvaa merkittävästi. Perheiden maksurasituksen kasvua aiheuttavat myös esimerkiksi ehdotetut kohtuuttoman korkeat maksut lapsen kodin ulkopuolisesta asumisesta ja aamu- ja iltapäivätoiminnan muuttuminen maksuttomasta erityishuollon palvelusta jatkossa yleensä maksulliseksi perusopetuslain mukaiseksi toiminnaksi. Nämä maksut eivät ole normaalisuusperiaatteen mukaisia ja uhkaavat estää tarvittujen palveluiden käyttämistä.

Työ- ja päivätoiminnan palvelut heikkenemässä

Työ- ja päivätoiminnan palvelut heikkenisivät lakiesityksessä ja esitämme näihin pykäliin muutoksia.

Tällä hetkellä näiden palveluiden asiakkaan näkökulmasta toimiva kokonaisuus muodostuu parhaimmillaan joustavasti työllisyyttä tukevasta työtoiminnasta, tuetun työn työhönvalmennuksesta ja osallisuutta tukevasta päivätoiminnasta. Tämän tulee olla mahdollista jatkossakin.

Työhönvalmennusta tulee saada subjektiivisena oikeutena osana valmennuksen palvelua, kuten vammaispalvelulainsäädännön uudistuksessa on aiemmin suunniteltu.

Jos vamman vuoksi tarvittavasta työtoiminnasta ei säädetä uudessa vammaispalvelulaissa, tulee kehitysvammalain työtoimintaa koskevat säännökset jättää voimaan siihen saakka, kunnes tästä toiminnasta säädettäisiin tarkemmin esimerkiksi työelämäosallisuutta edistävässä lainsäädännössä. Muussa tapauksessa kehitysvammalain mukaisen työtoiminnan asiakkaiden asema heikkenee  huomattavasti, kun heillä ei ole enää subjektiivista oikeutta saada työtoimintapalvelua, eivätkä vuoden 1982 sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta ja sitä koskeva sääntely tällä hetkellä vastaa laadultaan ja sisällöltään heidän tarpeisiinsa.

Voimavararajaus jäämässä lakiin

Yhdenvertaisuus ja myös YK:n vammaiskomitean 7.4.2022 henkilökohtaiseen apuun liittyen antama Suomea koskeva ratkaisu edellyttävät, että myös vahvinta tukea tarvitsevien ihmisten tulee  yhdenvertaisesti muiden vammaisten ihmisten kanssa saada tarvitsemansa henkilökohtainen apu. Lakiin olisi nyt jäämässä henkilökohtaisen avun voimavararajaus, ja siten henkilökohtaisen avun ulkopuolelle jäisivät ne henkilöt, joiden osallisuuden toteutuminen vaatii kaikkein eniten apua ja tukea ja jotka ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Pidämme tätä syrjivänä ja esitämme ensisijaisesti voimavararajauksen poistamista.

Vähintään erityinen osallisuuden tuki tulee säätää yhtä vahvaksi kuin vapaa-ajan henkilökohtainen apu. Muussa tapauksessa kaikkein vaativinta tukea tarvitsevat ja siten haavoittuvimmassa asemassa olevat vammaiset ihmiset jäävät vapaa-ajan osallisuutensa osalta perusteettomasti muita vammaisia ihmisiä heikompaan asemaan. On kohtuutonta, jos eniten apua tarvitsevat saavat sitä selvästi muita vähemmän.

Lakiesityksessä on myös paljon hyvää

Lain soveltamisalaa koskevassa pykälässä  on nyt aiempaa paremmin huomioitu ihmisen sosiaalinen toimintakyky. Tämä edistää esimerkiki autismi- ja neurokirjon ihmisten pääsyä palveluiden piiriin, silloin kun heillä on niille tarvetta.

Kokonaan uusia, vammaispalvelulakiesityksen mukaisia palveluita ovat erityinen osallisuuden tuki ja tuettu päätöksenteko.

Erityinen osallisuuden tuki olisi yksilöllistä, toisen henkilön antamaa tukea, joka tekisi mahdolliseksi yhteydenpidon vammaiselle henkilölle itselleen tärkeisiin ihmisiin ja itselle tärkeiden asioiden tekemisen joko kodin ulkopuolella tai kotona. Se olisi tarkoitettu erityisesti niille vammaisille henkilöille, joiden tarpeisiin henkilökohtainen apu ei vastaa.

Tuettu päätöksenteko olisi yksilöllisen tarpeen mukainen tuki asioiden ymmärtämiseen, oman mielipiteen muodostamiseen ja ilmaisemiseen, päätösten seurausten arvioimiseen sekä päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen. Erillisenä palveluna tuettua päätöksentekoa voisi saada, jos vammainen henkilö tarvitsee tukea omassa elämässään merkittävien päätösten tekemiseen. Muissa tilanteissa tuettu päätöksenteko sisältyy toimintatapana tämän lain perusteella järjestettäviin palveluihin, jos se soveltuu palvelun luonteeseen.

Uudistuksen toteuttamiseen varatun rahoituksen riittävyyttä tulee seurata tarkasti. Tarvittaessa
rahoitusta on viipymättä lisättävä, jotta lain mukaiset ja pitkälti myös YK:n vammaissopimuksen
edellyttämät palvelut voidaan kaikilla hyvinvointialueilla järjestää lain vaatimalla tavalla.

Lue koko muutosehdotus:

Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, FDUV ja Autismiliitto
Vammaispalvelulakiehdotusta koskevat muutosehdotukset, 3.10.2022 (pdf)

Vammaispalvelulaki on eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa tiistaina 4.10.2022 klo 15 alkaen. Sitä voi seurata verkkolähetyksenä: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot

Korjauksia tarvitaan, jotta #vammaispalvelulaki täyttäisi YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteet ja toteuttaisi lakiuudistuksen tavoitteen. #yhdenvertaisuus #osallisuus